Sain setäni Pekan ja työkaverini Akin apuun peltikaton asennukseen. Katoksi meille tuli Ruukki Classi C. Katon asennuksessa, varsinkin pitkällä katolla on hyvä olla kolme ihmistä hommissa. Kahdestaan isot pellit (yli 10,5m pitkät) eivät liukuneet mihinkään pontissaan. Kuvasin koko projektista jälleen GoPro-videon (ystäväni Eemelin kameralla). Katon kuvaamisen jälkeen palautin kameran. Katsotaan milloin saadaan otettua uutta pätkää jostain työvaiheesta, joka on helposti kuvattavissa.
Kaava määräsi katon värin ja muodon. Olisimme jättäneet koko tontin ostamatta, jos siihen ei olisi saanut laittaa kyseistä peltikattoa väriltään RR23. Olen ollut asentamassa myös tiilikattoja ja kokemukset niistä ei ole järin imartelevia. Kuka raahaisi vapaaehtosesti katollensa tuhansia kiloja ylimääräistä painoa? En ikipäivänä suostu tekemään sitä omaan talooni. Ja miksi laittaa kahta huonoa kattomateriaalia päällekäin, kun yksikin hyvä riittäisi? Tiilen vedenpitävyys on mielestäni surkea eikä aluskate saa toimia "sadevesiränninä". Aluskatteen tehtävä on toimia hätävarana, mikäli katto joskus sattuisi vuotamaan. Tämmöistä ongelmaa ei Ruukki Classic-katon kanssa voi tulla. Laitan päivityksen loppuun videon siitä, miksi nämä katot eivät vuoda ja miksei se oikeasti tarvitse edes aluskatetta. Toinen mitä voin rakentajille suositella, on aito konesaumakatto. Joskus kun oma rakennusbudjetti on isompi, se on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto. Tiilikattoja voisin "haukkua" vaikka yhden pitkän esitelmän verran ja kertoa miksi kannattaa valita sen sijaan joku muu. Mutta jätetään ne kuitenkin pois. Se kuitenkin jo tuli selväksi, mitä mieltä niistä olen.
Koko projektista kuvattiin jälleen GoPro-video. Tässä näkyy kuvaustelineeni, jolla sain kameran kuvakulman sopivaksi. |
Tässä siis video, josta näkee koko projektin kokonaisuudessaan:
Ensimmäinen pelti mitattiin suoraan timpurin kolmiolla. |
Ensimmäisen pellin asennus oli kaikkein haasteellisin vaihe. Kuten videossa näkyy, sitä hierottiin aika kauan. Koska kyseessä on pystysaumakate, se on oltava suorassa. Mikäli katto lähtee menemään vinoon, ei sitä pysty korjaamaan asennuksessa. Katossa on heittoa milloin mihinkin suuntaan. Kun rakennetaan puusta, ei rakenteita saa ikinä millilleen. Toisin kuin pelti, joka on millin sadasosan tarkkaa tavaraa ja suoraa kuin mikä. Pelti pitää kuitenkin asentaa suorakulmaan alareunan räystäspellin mukaisesti. Ja siten, että ensimmäisen pellin reunan saa piiloon reunapelleillä.
Timpurin kolmio
Timpurin kolmio (kirvesmiehen kolmio) menee luvuilla 3, 4 ja 5. Jos kuvan a-mitta on 4, b-mitta on 3 niin c-sivun mitta on 5. Näin kulmaan jää aina suorakulma. Luvut voi kertoa tai käyttää eri mittayksikköjä (esim. mm, cm, m). Nyrkkisääntönä; mitä isompaa timpurin kolmiota pystyy käyttämään, sitä tarkempi lopputulos on. Samaa laskukaavaa käytetään työmaalla kymmeniä kertoja, esimerkiksi seinien ja anturoiden mitoituksessa. Luettelen tähän muutamia minun yleensä käyttämiä mittoja:
60 cm - 80 cm - 100 cm
120 cm - 160 cm -200 cm
4,5 m - 6 m - 7,5 m
6 m - 8 m - 10 m
Alla olevasta kuvasta saa paremmin selvää. Ensimmäinen levy kiinnitetään alareunasta yhdellä ruuvilla. Ennen "asennus ruuvin" kiinnitystä, pelti pitää olla vedettynä kiinni räystäslistaan. Eli peltiä vedetään harjaan päin. Kerron sen tuossa kohta tarkemmin. Sitten vain mitataan, että ensimmäinen pelti on suorakulmassa katon räystäslistan mukaisesti. Suosittelen mittaamaan pisimmällä mahdollisella timpurin kulmalla. Kun kulma on kunnossa, kiinnitetään se ylhäältä yhdellä ruuvilla, jotta se ei liikkuisi tarkistuksen aikana. Vielä kerran mitoitetaan ja kokeillaan päätylistan osuminen paikalleen. Jos kaikki täsmää, voi ruuvit kiinnitää jokaiseen kattoruoteeseen ja jatkaa asennusta. Asennus on aina oikealta vasemmalle. En edes tiedä onko mahdollista saada toisinpäin asennettavaa peltiä. Vasemmalla puolella levyä on aina ruuvaus paikka ja oikea puoli pellistä painetaan kiinni ponttiin. Sieltä kuuluu kevyt naps, kun pontit on kohdallaan. Eikä muuten lähde helposti pois pontista.
Kun ensimmäinen on saatu asennettua suoraan, on katon asennus lasten leikkiä. Niin sanotusti; "Ville viis veekin sen osaisi". No kuitenkin se tärkein asia, joka ei ehkä Villeltä onnituisi. Ruuvaus nimittäin vaatii tarkkuutta! Keskellä kattoa pelti kiinnitetään "kiinteästi", joko yhdestä tai kahdesta reiästä, siten ettei pelti pääse liikkumaan keskeltä kattoa elämisen aikana. Pelti kuitenkin laajenee kuumalla kelillä useita millejä, etenkin kun puhutaan meidän katosta, jonka jokainen pelti on yli 10,5 metriä pitkä.
Peltien kiinnitys
Ruuvien kiinnitys on ainut tarkkuutta vaativa homma. Ruuvit kiinnitetään aina suoraan, jotta seuraavan pellin lukkopontti istuu paikalleen. Kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä peltiä kiinnitetään jokaiseen vaakaruoteeseen. Väliin jäävät ruoteet kiinnitetään vain alhaalta neljään alimpaan ja kahteen ylimpään, niiden väliltä joka toiseen ruoteeseen.
Kuva Classicin asennusohjeista |
Keskeltä lapetta pellin liikkuminen "lukitaan" kahdella ruuvilla, joko yhteen tai eri reikiin asennettuna. Näin pelti elää ainoastaan keskeltä ylös ja alaspäin. Nyt se tärkeä pointti; alareunasta ruuvi kiinnitetään lähes reiän yläreunaan (talon harjaa kohti). Siten, että pelti pääsee "kasvamaan" ja taas palautumaan, kun lämpöelämistä tapahtuu merkittävästi. Mikäli tätä ei oteta kiinnityksessä huomioon, kuuluu katosta pellin paukahtelua. Mahdollinen ääni peltikatosta ei silti tarkoita sitä, että katto vuotaisi tai muuta yhtä vakavaa.
Keskeltä kattoa pellin liikkuminen on lukittu molempiin suuntiin. |
Jokaisen pellin alapäässä on tämänlainen kolo, joka vedetään kokonaan kiinni alapuolen räystäspeltiin. Tässä kohtaa tarvitsi olla kolme miestä katolla, koska kahdestaan pelti ei liikkunut mihinkään pontin päällä. Kolmistaan paikalleen "veto" oli suht helppoa. Muutaman kerran joutui hiukan napauttamaan kumivasaralla ja puukalikalla, jotta sai alapään liitoksen täydellisesti asettumaan koloon ja mikä tärkeintä; tiiviisti. Jokainen pontti kiinnitetään alhaalta ylös, joko kumivasaralla naputtaen tai päällä nätisti kävellen alapuolella olevan videon mukaisesti. Videossa kuuluu hyvin napsahdus, kun pelti loksahtaa paikalleen ponttiinsa. |
Tässä on Taloon.com-sivuilta otettu kuva räystäslistasta. Tästä näkee hyvin tuon taitoksen, johon Ruukin Classic pellin pontti vedetään kiinni. Räystäslistan alapuolinen peltiosuus saadaan taivutettua sadevesikourun sisään, näin tippa vedetkin menevät sadevesijärjestelmään. Eikä tippanokasta tuleva vesi tuhoa räystään päätylautoja. On muuten katon ainut pelti, jota ei saa asentaa limiin, eli päällekäin edellisen pellin kanssa. Nämä asennetaan puskuun, eli siis aivan toisiinsa kiinni. Toisaalta näitä ei edes pystyisi asentamaan päällekäin. Jos joku sankari siinä onnistuisi, Classic peltiä ei ainakaan saisi siihen enää kiinni. Ainakaan siten, että liitos olisi vesitiivis. |
Äänitiiviste
Jokaisen kattopellin keskelle asennetaan "äänitiiviste" solumuovikaista. Nämä tulivat kattopeltien kanssa samassa toimituksessa. Mikäli "virallinen" äänitiiviste loppuu kesken, käyttää kattoammattilaiset korvaavia tuotteita. Yksi heidän käyttämä malli on kuulemma laminaatin ja parketin alle tuleva kopina askeläänieriste. Yleensä niiden paksuus on noin 1-1,5 mm ja ruukin toimittaman solumuovin paksuus oli noin 2,5 mm. Kunhan askeläänieriste on vain saman tuntuista kiinteää solumuovia, eikä sitä styroksimattoa. Solumuovikaistaleet vaimentaa ääntä ja oman käsitykseni mukaan pellin lämpölaajentuminen (eläminen) onnistuu paremmin kaistaleen päällä. Jos kattopelti ei pääse elämään kunnolla, se meenee "pallolle" ja katosta voi kuulua kuumalla kesäsäällä pauketta ja natinaa. Pieni peltikaton ääntely on täysin normaalia, sitä ei kaikki edes huomaa. Mikäli katto on väärin asennettu, sen kuulee hellesäällä sisälle asti. Ääni kuulostaa siltä, kun joku löisi kattoon mattopiiskalla. Äänitiivistenauhalla saadaan myös pahimmat sateen ropinat ja tuulen aiheuttamat äänet katosta vaimeammiksi.
Jokaisen kattopellin keskelle asennettiin Ruukin toimittama solumuovi. |
Nyt työ menee toiston puolelle. Onneksi olin nostanut levyniput oikeisiin kohtiin katolle, toinen vähän yli keskivälin. Ja toinen nippu niin päätyyn kuin uskalsi nostaa, lähes räystään päätyyn asti. Nyt nippuja ei tarvinnut erikseen siirrellä, vaan jokaisen sai nostaa suoraan paikalleen.Tässä on video siitä, kuinka hyvin pelti napsahtaa paikalleen. Ainakin tämmöisen karvan vajaa 100 kiloisen alla pelti napsahteli nätisti paikalleen, eikä kumivasaraa tarvinnut käyttää missään vaiheessa. Kunhan muistaa sen, että kattopelti painetaan ponttiin alhaalta ylöspäin. Mikäli yrittäisi laittaa toisin päin, voi pelti samalla liikkua alaspäin. Silloin se ei olisi enää kunnolla räystäslistan pontissa.Peltiä ei saa työstää rälläkällä. Muuten katon takuu raukeaa välittömästi. Vain mekaaniset leikkaustyökalut on sallittuja! Eli mekaanisiin työkaluihin kuuluu kaikki ne, jotka ei auheuta kipinää ja lämpöä. Esimerkiksi peltisakset ja peltileikkuri (nakertaja). Peltileikkuria ei tosin löydy joka miehen työkalupakista ja hyvät maksaa aika lailla. Peltisaksia löytyy useita erilaisia. Me käytimme katon teossa normaaleja nivelsaksia, kun en löytänyt pelikaanisaksia mistään. Nivelsaksilla on vähintään kymmenen kertaa hitaampaa leikata suoraa peltiä. Suosittelen siis ostamaan oikeanlaiset peltisakset, joita saa muutamalla kympillä kaupasta. Huonoilla saksilla pilaa vaan kalliit pellit, eikä työskentely ole mukavaa.Viimeinen pellinpalanen kiinnitetään paikoilleen itsareilla (kateruuvi/itseporautuva ruuvi). Nämä kaikki tarvittavat ruuvit tuli Ruukin kattotoimituksen mukana. Seuraavaksi alkaa ne "peltimiehen" työt, kun ruvetaan asentamaan ja leikkaamaan reunapeltejä paikalleen. Tosin tämäkin on helppoa kuin heinänteko. Maalaisjärjellä pääsee asennuksessa pitkälle. |
Lupasin lisätä vedenpitävyydestä videon, se on siis tässä. Videosta voitte itse katsoa miten kattomateriaali vakuuttaa teidät. Voitte toki kokeilla samaa tiilikatolla.
Laitetaan perään toinen "propaganda" video, joka esittelee tuotteen. En turhaan jaksa kirjoittaa samoja asioita, mitä he videoissa mainitsevat. Kirjoitan asioista omin sanoin, jotka itselleni merkitsee ja on tärkeitä ominaisuuksia.
Tähän loppuun sopii myös laittaa linkki Ruukki Classic asennusohjeen. Suosittelen lukemaan tämän läpi useamman kerran ennen asennusta ja asennuksen aikanakin pääsee helposti esimerkiksi puhelimella tarkastamaan ohjeita. Eli tämä on se kohta, jossa ei ole miehekästä sanoa: "Ikinä en asennusohjeita lue". Muut asennusohjeet on kyllä yleensä vähän no joo... Mutta, kun puhutaan talon katosta, ei yhtään "mä luulin" tai "mä en tienny"- juttua saa tapahtua.
Ruukin Cassic katosta on myös saatavilla silence-mallia, eli katto on hiljasempi. Hintaeroa on noin 25 %. Itselläni ei vielä ole omakohtaista kokemusta tuosta mallista, mutta aivan varmasti joskus sitä tulen kokeilemaan. En siis tiedä minkä verran se on "hiljasempi" perinteisiin verrattuna. Olisi kiva tietää minkälainen ero kattojen äänessä oikeasti on, perinteinen vs Silence. Onko kenelläkään lukijalla kokemusta tästä? Kukaan tuskin haluaa kattoa kahdesta eri mallista. Jos näin jollain on, tulen mielelläni käymään sadekelillä. Koska itse en usko siihen, että täysin hiljaista peltikattoa on ollenkaan olemassa. Tai uskon kun "kuulen" sen itse.
Ei ole taas muutamaan päivitykseen lisätty kuvaa talon ulkopuolelta. Nyt voi taas laittaa, kun jotain uutta on tapahtunut. |
Teen varmasti seuraavaan taloon huopakaton "aluskatteeksi", jonka päälle asennan joko pystysaumakatteen tai konesaumapeltikaton. Kun huovan asentaa aluskatteeksi, joutuu katon levyttämään umpeen. Näin katolla liikkumisesta tulee turvallisempaa. Ja aluskate kestää vaikka vuoden ilman "oikeata" kattoa. Lisäksi katosta saa hiljaisemman, kun pellin alla on bitumihuopa. Tällä tekniikalla olen tehnyt usean kerrotalon ja paritalon kattoja. Tämä on hiukan kalliimpi toteutustapa, kuin mitä nyt tein.
Mikko
hei
VastaaPoistaKiitos hienosta blogista!
Olen käynyt eräässä talossa, jossa Ruukki Classic asenettu n. 10 vuotta sitten. Katto paukkuu/kumisee kesällä, kun aurinko lämmittää sitä tai ehkä silloin kun se jäähtyy. Kysehän on lämpölaajenemisesta. Mitä arvelet, onko kyseessä asennusvirhe?
Mukava kuulla 👌😊
PoistaPeltin pituudesta riippuu kuinka paljon pelti elää, mitä pidempi kattopelti pellin liikkuminen päädyissä isompaa. Oman katon pellit ovat kuitenkin lähes maksimi pituudestaan, eikä katto juuri ääniä päästä. Tietenkin paremman kuvan itse saa kun asuu hetken kesällä hellesäässä aikaan asunnossa. Kuitenkin pientä kuminaa/paikkumista syntyy peltikatossa aina. Mikäli ääni erottuu selkeästi päivittäitoimien äänten yli sisätiloihin, epäilisin että asennuksessa ei ole huomioitu lämpölaajenemista. Perjaatteessa yksikin väärin laitettu ruuvi estää pellin laajentumisen lämmössä, tällöin pauke on huomattavasti kovempi kuin normaali katon ”ääntely”.
Eli lyhyesti mikäli elämisen äänet kuuluvat sisään selkeästi erottuen, suurella todennäköisyydellä syy on
Mikko
Hei
PoistaKiitos vastauksestasi, mutta minulle jäi epäselväksi kuinka tämä virhe estetään? Eli miten lämpölaajeneminen tulisi ottaa huomioon ruuveja asennettaessa? Itse en ainakaan huomannut siihen ohjeita, kun eilen selasin asennusohjetta.
Eli pelti kiinnitetään pellin keskiosalta ”kiinteästi”, eli ruuvaus aukon molempiin reunoihin ruuvit. Katon yläosassa ruuvi kiinnitetään reijän yläosaan ja pellin alaosasta kiinnitetään ruuvaus reijän alareunasta. Näin pelti pystyy laajentua kuumalla kelillä ylös ja alaspäin. Keskiosalta pelti ei liiku. Pelti kuitenkin kiinnitetään ohjeiden mukaisesti reunat yleensä jokaiseen rimaan, keski osalta harvemmin (kuitenkin ohjeiden mukaisesti). Pellin keskialueen ja ylä/alareunan puolesta välistä ruuvi kiinnitetään ruuvireijän keskelle. Näiden väleihin ruuvit ruuvataan ”järjestyksessä” eli ruuvin paikka liikkuu pellin keskiosalta aina pikkuhiljaa kohti pellin päätyjä.
PoistaNestistä ainakin Ruukin sivuilla on tarkat asennusohjeet ja ruuvaus järjestys. Harvoin peltien mukana tulee ”tee se itse” miehelle ohjeita, kun yleiskäsityks on että ammattilainen tietää miten ne asennetaan. Näin vältytään turhilta syytöksiltä peltivalmistajaa kohtaan. Jos tarkempia neuvoja halut voin puhelimessa ohjeistaa asennuksesta, jos laitt sähköpostilla numerosi tjs. Niin saadaan sulle kerralla kunnon katto, ilman asennusvirheitä 👌
Mikko
Itselläni menee vesi räystäslistan taite kohdasta jossa ne aukot. nyt räystäslaudat lahonneet ja koko pelti täytyy irroittaa sekä lahonneet puut vaihtaa. Jos olisin tiennyt niin en olisi laittanut tommosta taitettavaa räystäslistaa. Olis tiennyt niin olisi vetänyt niihin koloihin vaikka sikamassaa.
VastaaPoistaItse jätin räystäslistan hiukan irti päätylaudoista, jotta sinne mahdollisesti pääsevä vesi myös kuivuisi. Sekä laudan pystyisi helpommin vaihtamaan tarvittaessa, ilman että täytyy näyttää väkivaltaa peltikatolle. Pitänee käydä tarkistamassa keväällä miten päätylauta pärjää, ja tarvittaessa miettiä toimenpiteitä. :)
PoistaMikko
Itselläni vuotaa räystäslistan taitekohdasta jossa viillot. Kuullemma pitää olla ulompana 1-2cm. Jos olisin tiennyt niin olisin laittanut niihin jotain massaa tai erilaisen pellin. Tuo nyt vähän riski kun vesi pääsee niistä viilloista räystäslautaan.
VastaaPoistaItselläni on räystäslista juuri tuon 1-2cm irti päätylaudasta. Mikäli kuitenkin päätylauta pitäisi vaihtaa se onnistuisi, mutta ei kuitenkaan olisi mikään helppo homma. Pitänee seurata tilannetta :)
PoistaMikko