tiistai 21. helmikuuta 2017

Integroitu liesituuletin

Rakennuslupia odotellessa voi keskittyä muihin tärkeisiin päätöksiin. Yksi niistä on liesituuletinratkaisu, joka pitää ja kannatta valita ennen IV-kuvien suunnittelua. Meille tulee saareke jakamaan keittiötä ja olohuonetta. Liesi laitetaan saarekkeeseen, eli lasten vahtiminen ja vieraiden kanssa seurustelu onnistuu ruoanlaiton ohessa.

Alunperin olimme ajatelleet rosterista, neliskanttista, katosta lieden yläpuolelle laskeutuvaa liesituuletinta. Rehellisesti sanottuna sellainen on aika ruma ja massiivinen ratkaisu, kun kyseessä on avoin iso tila, jonka huonekorkeus on normaalia korkeampi (normaalisti 2,5 metriä, meidän olokeittiö 3 metriä). Joihinkin tiloihin sellainen sopii, mutta meidän silmiämme se ei oikein miellytä. Tietämättömänä paremmista ratkaisuista kuitenkin jo suunnittelimme mielessämme tämmöisen ison metallihärpäkkeen roikkumaan kattoon.

Onneksi kävimme tammikuussa Rakenna ja Remontoi messuilla Myyrmäki-hallissa. Messut oli kierretty läpi aika nopeasti, kunnes nähtiin keittiökalusteiden myyjän keittiössä jotakin todella mielenkiintoista. Nimittäin liesi, jossa tuuletin on integroitu lieden keskelle, Savo Bora Basic. Liedellä oli kiehuva kattila, jotta pystyi kongreettisesti näkemään tuulettimen toiminnan. Alla olevassa videossa kattiloita on enemmän, mutta ymmärrätte varmasti periaatteen.





Kokeilimme tuuletinta ja myyjän kanssa juttelimme laitteen ominaisuuksista ummet ja lammet. Oltiin niin tohkeissaan tästä tuulettimesta ettei tajuttu edes kuvaa räpsäistä. Myyjä antoi esitteet ja yhteystiedot mukaan. Ohraisestihan siinä kävi, ne hävisivät muuton yhteydessä johonkin heti kotiin päästyä.

Heti seuraavana päivänä töissä otin työkaverini kanssa asian puheeksi ja näytin löytämäni videon hänelle. Pelkkä videon vilkaisu riitti vakuuttamaan hänet ja hän totesikin, että: "Tommonen pitää muuten asentaa teidänkin taloon". Katsottiin ruokatauolla useampi video läpi ja suunniteltiin yhdessä. Messuilla myyjä kertoi, että liesituulettimessa imu on alaspäin, eli lika ja rasva ei leviä pitkin keittiötä. Tässä siitä video:





Tietenkin asiasta innostuneina luettiin kaikki mahdolliset arvostelut ja blogitekstit kyseisestä tuotteesta. Ja ne kyllä vakuutti meidätkin. Monessa paikassa kehuttiin tuotetta perinteisiä kattotuulettimia paremmaksi. Meidän lisäksi myös monet muut olivat ihastuneet liesituulettimen ulkonäköön ja "huomaamattomuuteen". Onneksi löytyi vaihtoehto noille isoille härpäkkeille. Katsottiin tuulettimen innoittamana myös läpi muut pöydästä nousevat liesituulettimet. Ne eivät kuitenkaan vakuuttaneen meitä lainkaan. Nousumeganismit tuppaavat hajoamaan enemmin tai myöhemmin ja osa niistä vei uskomattoman paljon kaappitilaa pois käytöstä.

Kovan hinnan takia päätös ei ollut ihan yksinkertainen. Kysyin meidän KVV-vastaavalta Ari Nurmiselta, joka myös piirtää meidän IV-kuvat, mielipidettä asiaan. Haluttiin selvittää onko vastaavat tuotteet hänen mielestään toimivia. Ja tietenkin se tärkein, voiko meidän taloon asentaa tämmöisen järkevästi ja jos pystyy, aktiivihiilisuodattimilla vai ilman? Häneltä saatiin onneksi vastauksia. Aktiivihiilisuodattimilla varustettu malli maksaa enemmän, mutta sillä saadaan ilma ohjattua suoraan takaisin huoneistoon. Ilman suodatinta pitäisi rossipohjan kautta viedä hormisto katolle asti. Oltiin jo kallistumassa halvempaan. Hän kuitenkin mainitsi, että aktiivihiilisuodattimilla varustettu malli on yhdessä asiassa ylivoimainen. Sen kanssa voi käyttää takkaa samanaikaisesti eikä tarvitse pelätä savun tulevan sisälle. Jos taas ilma ohjataan ulos, tulee savut herkästi sisälle, ellei IV-koneissa ole kalliita alipainevaroventtiilejä. Hän puhui paljon muustakin, joka meni meiltä ohi ymmärryksen. Onneksi kysyimme häneltä, koska ei näitä oltu edes osattu ajatella. Onneksi tätä varten saa aina ammattilaisen apua. Hän lisäsi vielä, ettei hinta ole hirveästi kalliimpi, jos lasketaan poistoputkien asennukselle ja eristykselle hinta ja aika. Jäljelle jäävällä, muutaman satasen hintaerolla voi itse miettiä kumpi on parempi, moderni ja tyylikäs vastaan iso metallinen häkkyrä? Niinpä...

Me siis valitsimme Savon Dora Basic-liesituulettimen kotiimme ja tietenkin aktiivihiilisuodattimilla. Eipähän pääse harakat nauttimaan meidän lieden "hukkalämmöistä". Enää jää jäljelle kilpailutus tästäkin tuotteesta. Jos joskus lopetan kirvesmiehen hommat, voin ryhtyä ammatti kilpailuttajaksi. Sen verran tässä projektissa on joutunut ja joutuu tätä harrastamaan. 😀 Pitää tehdä liedestä uusi päivitys aikanaan, kunhan olemme saaneet oikeita arjen käyttökokemuksia.

Vinkkinä kaikille; muistakaa päättää liesituulettimen paikka, sijainti ja malli ennen IV-kuvien piirtämistä. Näin välttyy mahdollisilta lisäkustannuksilta.


Mikko ja Mari

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Perusta betonista ja ilmasta


Valitsimme rossipohjan, koska tonttimme on loivassa rinteessä. Maanvaraisen laatan tekeminen rinnetontille on uskomaatoman kallista. Lisäksi rossipohjan rakenne on tuulettuvuuden takia ehdottomasti paras rakenneratkaisu omakotitaloissa. Perustusten suunnittelu lähti meillä liikkeelle palaverilla pääsuunnittelija Mika Taskisen kanssa. Materiaaleiksi valitsimme valuharkot, joilla sokkeli tehdään. Niiden ladonta onnistuu vaikka pikku pakkasessa. Tosin itse valua ei pysty tekemään kovassa pakkasessa. Valuharkkoja voi myös halutessaan käyttää anturamuotteina. Harkot kasataan valmiiksi molemmin puolin anturan reunoja ja muovi levitetään harkkojen yli. Näin ollen valuharkkojen väliin jää anturamuotti. Samalla myös säästää kuluissa, kun ei tarvitse tehdä muotteja puutavarasta.  

Anturamitat


Pitkällisen mietinnän jälkeen totesin etten halua käyttää ontelolaattoja rossipohjan rakenteena. Se on ajallisesti aika hidas rakenne, vaikka itse onteloiden asennus on tunnin homma. Onteloasennuksen jälkeen ontelokenttä pitää tukkolaudoittaa (eli tukkia kaikki reunat alhaalta päin) sekä raudoittaa ontelosaumat. Näiden jälkeen tulee ontelokentän valu ja valun jälkeen ontelokentän päälle vielä eristeet ja sitten vasta oikean lattian valu. Lattiavaluun tietenkin tulee verkot ja lattialämmitysputket. Onneksi luovuttiin ontelolaattaideasta. Säästän monta työtuntia, koska valitsemani rossipohjamalli ei ole niin monityövaiheinen. Näin säästettiin ajan lisäksi myös lähemmäs tonni rahaa, koska yksi "ylimääräinen" valu jää pois, emmekä tarvitse ontelolaattojen asennukseen autonostinta. Vaikka olen työn puolesta tutustunut moniin pumppu- ja ajoneuvonnostinkuskeihin, eivät he valitettavasti pysty antamaan alennuksia ihan helposti. Ja ymmärrän sen, koska en itsekään mielellään tee muille ilmaista työtä. 

Näin Finnfoam:in ratkaisun ensimmäistä kertaa Youtubesta ja jo ensimmäisellä katselukerralla ihastuin järjestelmään täysin. Katsokaa siis kyseinen video tästä alapuolelta, jotta idea hahmottuu paremmin. Toisessa videossa asennetaan samaa eristettä rintamamiestaloon. Ainoa ero on, ettei itselle tule reunaviistettyä mallia.





Eli Finnfoam FI-K600 eristeet tulevat liimapuupalkkien päälle, jotka ovat 210 mm korkeita. Liimapuupalkin yläpuolelle eristettä jää näkyviin 85 mm. Sen päällä on heti asennuksen jälkeen turvallista kävellä. Suoraan tämän levyn päälle tulee raudoitus ja lattialämmitysputket. Eli suomeksi sanottuna, vain yksi valukerta hoitaa koko lattian valun. Taskisen kanssa rakennetta suunnitellessamme päätimme käyttää erilaista palkiston kiinnitystä kun yllä olevissa videoissa. Vaikka kulmaraudoilla palkit saataisiin hyvin kiinni, sivukiinnitykseen en pidemmän päälle kuitenkaan luottaisi niin paljon kuin vaihtoehdossa jossa palkki lepää sokkelin päällä. Eli kun sokkeli on tehty 250 mm syvällä valuharkolla, vaihtuu se palkiston asennuskohdassa 200 mm syväksi valuharkoksi. Näin sokkelin sisäpuolelle jää 50 mm leveä "huuli" jonka päälle asennetaan 45x45 mitallistettu puu, johon on helppo kiinnittää kulmaraudat naulaten. Näin palkisto jää kannolle sokkelin päältä ja rakenne on kestävämpi kuin animaatiovideossa.

Ulkosokkelin leikkaus


Palkiston päälle vain painetaan levyt videon tavoin ja jokainen sauma vaahdotetaan uretaanivaahdolla. Järjestelmän päälle tulee suoraan valu, joka on kantava rakenne heti valmiina ja samalla vaivalla/rahalla tulee rossipohjaeristys. Finnfoamin asiantuntija kertoi, että tällä rakenteella tehdään Suomessa noin 100-200 pientaloa vuodessa. Itseäni harmitti kun en löytänyt yhtään blogia jossa kerrottaisiin kyseisen järjestelmän käytöstä, esimerkiksi uretaanvaahdon menekki olisi mukava tietää etukäteen eli noin määrät lattianeliötä kohti. No nyt sen pääsee itse omassa projektissa laskemaan ja kertomaan omat käyttökokemukset. 




Palkkeja tulee 48 kappaletta. Niiden leveys on 51 mm ja korkeus 400 mm. Pituutta tulee kahta erilaista; 4 912 mm ja 4 312 mm. Ne kun tilataan suoraan Metsä Woodsilta, vältytään jälleenmyyjien katteiden maksamiselta.


Ulkosokkelin leikkaus


Loppujen lopuksi tykkään haastaa itseäni uusilla työtavoilla. Nytkin työmaalla asennan Suomen ensimmäisenä miehenä Dokan uusinta muottikalustomallia, jota käsittääkseni on vain Saksassa käytetty aikasemmin. Olen törmännyt useasti työmaalla niin sanottuihin "vanhanliiton miehiin", jotka ova tehneet asiat yli 20 vuotta samalla tyylillä ja saattavat olla täysin uutta vastaan. Minun mielipide on se, että tyylejä ja tapoja tehdä asioita on tuhansia ja myös muillakin aloilla rakennusalan lisäksi on tarpeellista päivittää toimintatapoja silloin tällöin, kouluttautua ja oppia uutta. Kaavoihin kangistuminen ja "vanhaan" jumiutuminen ei avaa näkökulmaa uusista vinkkeleistä. 


Mikko

PS. Päävalikossa tuossa vasemmalla on mahdollisuus tilata sähköpostiin blogipäivitykset, niin olet heti ajan tasalla kun tapahtuu jotain uutta.