Tuomion hetki eli tiiveysmittaus

Olo oli kuin pikkupojalla, joka tiesi kokeen menneen erinomaisesti, mutta jännitti siitä huolimatta lopputulosta ja mahdollisia virheitä. Sanoin etukäteen naapureillekin, että mikäli en saa tuloksesta reilusti alle ykköstä, korjailen ja tilaan myöhemmin uuden mittauksen. Lopputulos kuitenkin yllätti mittaajan ja timpurin itsensäkin.

Mikäli et kestä jännitystä, virallinen tiiveysmittausraportti löytyy blogipäivityksen lopusta.

Mittausta ei voi tehdä itselleen. Todistus olisi silloin aika kyseenalainen. Osaisin varmaankin kasata paineoven, muut asiat menisikin leikkimisen puolelle. Olen törmännyt monesti työmaalla ollessani Vertian tiiveysmittaajiin ja heistä on jäänyt hyvä kuva. Olen meinaan muutaman kerran jäänyt asuntoon "loukkuun" tiiveysmittauksen ajaksi. Kun peltorit (radiokuulosuojaimet) päässä kuuntelet musiikkia ja keskityt työhön, ei huomaa helposti ovien sulkeutumisia tai muita työmiehiä talossa. Ja kun muuta kulkureittiä ei enää asunnosta ulos ole kuin parveke ja pääovi, joutuu odottamaan kiltisti mittauksen loppumista. Eli minulla on siis jotakin tietoa mittauksen suorittamisesta ja tiedän karkeasti miten homma sujuu. Ja olin siis mukana tiiveysmittauksessa meidän talossa. 

Otin siis yhteyttä Vertiaan, sovimme mittauspäivän ja sain sieltä ohjeet toimiin, jotka pitää tehdä ennen mittauksen alkua. Tämä lista on suoraan Vertian sivuilta. Turha yrittää selittää näitä omin sanoin.

Seuraavat asennukset on oltava tehtynä ennen tiiveysmittausta:

• Ulko-ovet ja ikkunat lopullisesti säädetty ja tiivistetty runkoon esimerkiksi tiivistysohjeen mukaisesti (yksi ulko-ovi voi olla asentamatta tai väliaikainen, mikäli oviaukko on alle 1 metriä leveydeltään). Autotallin ovi paikallaan mikäli autotalli on rakennuksen yhteydessä. Hirsitaloissa painumavarat tiivistetty
• Alapohja-seinäliitos tiivistetty, valun ja seinän höyrynsulun väli
• Yläpohja-seinäliitos tiivistetty, yläpohjan höyrynsulku seinään
• Tavallinen verkkovirta saatavilla rakennuksesta
• Harkkoseinät ja piippu kauttaaltaan tasoitettu sisäpuolelta (myös kellarin ja teknisen tilan seinät)
• Höyrynsulku on kaikkialta yhtenäiseksi teipattu ja kiinnitetty vähintään koolauksilla (myös mahdolliset uretaanilevyt paikallaan)
• Myös teknisen tilan, pesuhuoneen ja saunan höyrynsulku ja vesieriste oltava valmis ja yhtenäinen talon muun höyrynsulun kanssa
• Läpivientien liitosten tiivistykset valmiit. Tiiveysmittaaja tiivistää itse läpiviennit, mutta ennen mittausta läpiviennit tulee olla tiivistetty rakenteisiin.
• Takka ja savupiippu
• Ilmanvaihtokanavat (parempi jos ilmanvaihtokone vielä asentamatta)
• Liesituulettimen putki (parempi, jos liesituuletin vielä asentamatta)
• Sähköjohdot
• Viemärit
• Keskuspölynimurin ulos menevä putki
• Muut rakennusajan tilapäiset läpiviennit
• Saumaukset (kaikki esim. silikonilla ja uretaanilla tiivistettävät)
• Kaikki muut mahdolliset reiät ulkovaipassa eli alapohjassa, yläpohjassa ja seinissä
• 2- tai useampikerroksisessa talossa sisäportaat kerrosten väliseen kulkuun
• Kohteessa pääsy katolle
• Paritalojen tapauksessa myös asuntojen väliset läpiviennit pitää olla tiivistetty, mikäli mitataan asunnoittain
• HUOM! Höyrynsulun on hyvä olla vielä näkyvissä, jotta mahdollisesti löydettävät vuotokohdat voidaan vielä helposti korjata. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Ennen mittausta:

• Sulje ikkunat ja ovet huolellisesti
• Älä lämmitä tulisijaa noin 24 h ennen mittausta
• Laita lämmitin päälle esim. 24 h ennen mittausta, jos talo on kylmillään
• Vuotokohtien paikannusta varten järkevästi siirrettävissä olevat rakennustarvikkeet, huonekalut tai muut irtotavarat noin metrin irti ulkoseinistä
• Hoida taloon riittävä yleisvalaistus niin, että kohteessa näkee tehdä mittauksen hyvin

Mittauksen aikana:

• Varaa mittaukseen aikaa 3-4 tuntia. Muita töitä voi tehdä suurimman osan tästä ajasta.
• Paikalle on hyvä järjestää kirvesmies, joka voi tehdä tarvittavat korjaukset.

Mittaaja (Antti) tuli sovitusti, jopa reilun vartin etuajassa. Tämä sopi itselle paremminkin kuin hyvin, koska en meinannut pysyä nahoissani. Yhdestäkään rakentamastani talosta ei ole perään soiteltu, eikä kyllä mitään hajua niiden mittaustuloksista. Olen ollut mittaushetkellä jo toisella työmaalla.

Ennen varsinaisen huvin alkua pitää täytellä papereita. Antti täytti papereita ja minä "opiskelin" samalla. Omaan vahvan tarpeen selvittää asioita, jotka kiinnostaa minua erityisesti. Jopa nippeli tietoa. Siksi muistan jotain kymmenen vuoden takaisia rakennusjuttujakin sanatarkasti. Emäntää kyllä harmittaa, kun en muista asioita, jotka minun "pitäisi" muistaa seuraavana päivänä... Asiat jotka kiinnostaa jää hyvin mieleen. Heh. Aluksi Antti laski ilmatiiviin vaipan pinta-alan käyttäen laser-etäisyysmittaria. Sitten tarkistettiin kaikki tilat silmämääräisesti, eli onko kaikki IV-putket paikallaan ja ikkunat suljettu kunnolla. Meidän tapauksessa piti tarkistaa IV-putkista vain kaksi, tulo ja poisto. Mikään muu kun ei ilmanvaihdosta riko höyrysulkua.

Seuraavaksi asensimme paineoven paikalleen, paineovi asennetaan yleensä pääoveen. Sen voi kuitenkin asentaa tarvittaessa muuhunkin oviaukkoon. Tässä kuitenkin projektia kuvien muodossa, selostan kuviin aina työvaiheet.

Paineoven kehikkoa asennetaan paikalleen ja säädetään oikean kokoiseksi. Väliaikainen ovi "lukittiin" pihalta löytyneellä valuharkolla.

Paineovi säädetään tarkasti mittaansa joka puolelta. 

Tämään jälkeen paineoven alumiinikehikko asetetaan paineoven kankaan päälle. Kangas pingotetaan tiukaksi kehikon ympäri.

Paineovi on nyt paikallaan, vielä viimeinen kiristys ja tarkistus siitä, onko kaikki kulmat kohdallaan ja tiiviitä. Tarvittaessa oven tiiveyden varmistamiseen voi käyttää myös harmaata ilmastointiteippiä. Sillä saadaan ovi tarvittaessa tiiviiksi, mittauksen ajaksi. Se on kuitenkin tärkeä osuus, muuten riskinä on saada virheellinen mittaustulos.

Paineoven läpi asetettiin anturi ulos valmiista läpivientikumin paikalta.

Anturi heitettiin ovelta noin 1,5 m sivuun, ettei se ota häiriötä oven tuulettimesta.

Koska sähköä ei vielä asuntoon saada sisäkautta, tulee sähkö paineoven läpi tuulettimen reiästä. Sähköjohto piti kuitenkin teipata tiiviisti, tämä on perinteinen keino saada mittaukseen tarvittava sähkö. Asunto on täydellisessä mittaustilanteessa, eli kaikki muovipinnat ja putket ovat näkyvissä. Silloin kun harvemmin talon sisään tulee vielä sähkö seinäpistokkeista...

Tuuletin nostettiin paikalleen. Ison näköinen tuuletin ei kuitenkaan montaa kiloa painanut. Tuuletin "ankkuroidaan" paineoven alumiinirunkoon. Tuulettimessa on reikiä, joita tulppaamalla saadaan kuristettua tehokasta tuuletinta tarpeellinen määrä. Nyrkkisääntönä sitä tiiviimpi talo, mitä vähemmän tarvitaan koloja. Me nimittäin jouduttiin sulkemaan lopulliseen mittaukseen toinen isompi aukko, jotta tulos oli luotettava. Hyvin lähellä oli, ettei jouduttu käyttämään vain kuvassa näkyvää neljää pientä aukkoa, jotka sijaitsevat keskellä tuuletinta.

Ennen lopulliseen mittaustulokseen menoa käydään läpiä vähän speksejä. Talomme energiatodistukseen oli suunniteltu q50 vuotoarvoksi 1.2. Eli q50:llä tarkoitetaan sitä, kuinka monta kuutiota (m³) ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m²) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia. Todellinen vuotoilmamäärä normaalitilanteessa on vain murto-osa, sillä normaali paine-ero on luokkaa 0-10 pascalia. Alipaineessa mahdolliset ilmanvuodot löytyvät helpommin.

Meidän energiatodistus sai täysin uudet lukemat kahden merkittävän asian takia; ilmanvuotoluku ja ilmanvaihtokone on merkittävästi paremmat kuin suunnitelmissa. Enerventin IV-koneen vuosihyötysuhde kun on pitkälle yli 70%.

Sitten on ensimmäisen mittauksen aika... Pakko myöntää, että timpurin pulssi ei ollut ihan lepotasolla.

Tietokonetta ei tarvinnyt käyttää ensimmäisessä vedossa, tämä mittari hoiti kaiken tarpeellisen.

Nyt kaikki oli valmiina ensimmäiseen koevetoon. Mittauslaitteena oli vain yläpuolella oleva kämmennen kokoinen mittari. Tietokoneeseen tätä ei vielä kytketty, eikä kyseinen tulos jää lopulliseksi tulokseksi. Antti sai kuitenkin leveän hymyn timpurin kasvoille, kun sanoi tuloksen olevan sillä hetkellä 0,5. Tämä siis ylittää jo heittämällä passiivitalon minimiarvon, joka on 0,6. Kuitenkaan tähän ei tyydytä, eikä pidäkkään. Nyt alkaa ilmanvuotojen etsiminen ja puhallin jätetiin pitämään alipainetta talon sisällä. Näin kaikista vuotokohdista tulee kylmää ilmaa sisälle.

Imavuotoja etsitään lämpökameran avulla sekä käsin tunnistelemalla. Käsin havaitsee myös vuotokohdat suht helposti, Lämpökamera on kuitenkin loistava apuri niiden etsimisessä.

Antti esittelee lämpökameraa.

Sain itsekin kokeilla lämpökameran käyttöä.

Tässä näkee laitteen herkkyyden. Antti kirjoitti paljain käsin seinään tekstin ja pyysi katsomaan lämpökameralla. Lämpökameralla seinässä oli teksti "JES", gyprok seinään ei kuitenkaan jäänyt mitään näkyvää jälkeä. Jokainen kosketus seinään jättää lämpöjäljen, joka voi näkyä seinässä jopa minuutin. Mikäli materiaali heijastaa lämpöä, tulee  lämpökameran käytössä huomioida se, että oma vartalo voi heijastaessaan pilata lämpöanalyysin. Tämänkin laitteen oikeaoppinen käyttö vaatii koulutuksen.

Kuvassa erottuu hyvin olohuoneen oven alakulman vuoto. Vuoto ovissa on täysin normaalia, koska niitä ei ole vielä säädetty paikalleen. Yleensä säädän ovet lukkojen asennuksen jälkeen, mutta tein sen nyt pikaisesti vastaamaan oikeita säätöjä. Näin saatiin vuotokohdat kuriin ja mittaustulos paremmaksi.

Kerrankin itse talon pääpiru Timpuri kuvassa. Kaikki muut joutuu kyllä kameran kuviin, harvoin kukaan napsii kuvia meikäläisestä. 

Ovet ja ikkunat tiivistetty. Samaan aikaan kun Antti viritteli mittauskaluston paikalleen, kävin hänen ilmoittamat paikat läpi. Kaksi ovea piti hiukan säätää saranoista. Ja kyllä, kun tuuletin piti asunnon sisällä kovan alipaineen, ei olisi tarvinnut sanoa, kun kävelet oven luokse niin tiedät mitä korjata. Ihan vihellys ei kuulunut, mutta kun käden laittoi lähelle oven vuotavaa reunaa, ilmavirran huomasi selvästi kädellä. Eli siis ovi auki ja saranoiden säätö. Ovi kiinni, kokeillaan kädellä kaikki tiivisteen reunat läpi. Tämän jälkeen Antti tuli vielä tarkastamaan kameralla molemmat ovet. Kahden makuuhuoneen yläikkunan yläreunassa oli myös pienet vuodot, nekin sai korjattua helposti säädettävien karmiruuvien ansiosta.

Sillä aikaa kun säädin ikkunoita ja ovia, Antti viritti tietokoneen ja muun mittauskaluston valmiiksi. Nyt tehdään se virallinen veto, joka ei enää itseä jännittänyt tippaakaan, koska tiesin sen olevan varmasti parempi kuin ensimmäinen koeveto. Kuitenkin jouduimme suoraan tulppaamaan yhden isoista rei'istä tuulettimessa, jotta pääsimme tarpeeksi pieniin alipaineisiin. 

Tiiveysmittaus tehdään useammalla eri paineella, muun muassa 30, 40 ja 50 pascal paineella, jotta jokaisesta alipaine alueella saadaan sama tiiveysarvo. Näin saadaan virhemarginaalia pienemmäksi. Hankalin on saada tehokkaalla tuulettimella pieni paine asunnon sisälle. Meillä oli ongelma saada paineeksi 30 pascalia. Juuri kuin meinasimme tukkia isomman reiän kone piippasi onnistuneen mittauksen merkiksi ja tietokone lähti kiihtyttämään tuulettimen vauhtia, jotta saavutetaan seuraava alipaine lukema, eli 40 pascalia. Olen nähnyt työmailla erilaisia tuulettimia, yleisimpiä on juuri tämä mitä Vertia käytti talossamme. Toinen on sellainen, jossa tuuletin "rajoitetaan" tikkataulun mukaisesti rinkuloilla. Tuulettimen pyörimisnopeuksilla saadaan säädettyä painetta rajoitetusti, tästä syystä helpoin tapa rajoittaa tuuletinta on "kuristamalla" sen tehoa esteillä.

Kuva tietokoneen näytöstä. Ymmärrän tuosta vain tuon tiiveysmittauksen arvon. No sitä varten mittauksesta saa mittaustodistuksen, joka on suht selkokielellä.

Hupulla mitataan ennen ja mittauksen jälkeen niin sanottu nollapaine-ero, jotta mittauksesta saadaan mahdollisimman tarkka. Esimerkiksi tuuli voi vaikuttaa hallitsevaan paine-eroon. 

Mittauksen jälkeen kamoja kasatessa tajuttiin ettei kodinhoitohuoneen kurakaivoa oltu asennettu. Oli lievää vuotoa muovin välistä. Tosin sen korjaaminen mittaukseen tuskin olisi vaikuttanut tulokseen, vuoto oli niin vähäistä. Kuitenkin kun kurakaivo asennetaan paikalleen täytetään aukko kokonaan betonilla. Eli vuotovaaraa ei tässäkään tule olemaan koskaan.

Mittaus pyöristetään aina yhteen desimaaliin. Pyöristys tapahtuu perinteisesti matematiikan ohjesääntöjä noudattaen. Tässä kuitenkin se tärkein, eli itse raportti.

Timpurin talon tulos oli siis 0,4, eli vähintäänkin erinomainen. Olen itse erittäin tyytyväinen tulokseen. Talon tiiveys on kuitenkin laadun tae. Tärkeintä on saada ilma kulkemaan suunniteltuja reittejä pitkin, näin saadaan ilmanvaihtokoneella otettua lämpö talteen. Se on egologista ja etenkin lompakko tykkää tästä. Vaikka sähköyhtiö ei niinkään. Heh. Kuinka moni on rakentanut itse talonsa tai edes ostanut, ja päässyt samoihin tai parempaan tulokseen kuin minä? Ja kyllä, työstä saa ja pitääkin olla ylpeä! Kuitenkin tilastollisesti noin 5 % taloista pääsee samaan tai parempaan tiiveyslukemaan kuin minä. Keskiarvo uusissa taloissa on tällä hetkellä 1,2.

Kuvasta pystyy hyvin vertailemaan sitä, kuinka tiiviitä taloja Suomessa rakennetaan tällä hetkellä.

Vielä mittauksen tuloksesta. Vaikka tiiveysmittaustulos olisi hyvä, ei asunnossa saa olla suuria ilmankulkureittejä, joita etsitään lämpökameralla.

Talo alkaa kyllä näyttää päivä päivältä paremmalta. Talosta tulee moderni ja se on erittäin energiatehokas. Ja syy on selvä. Saan kerrankin kävellä peilin eteen ja kiittää edessä saisovaa henkilöä. Hän on kuitenkin syy hyvin toteutettuun taloon, suunnitteluihin ja teknisiin ratkaisuihin. Ja toki iso kiitos menee myös minua projektissa auttaneille.

Mikko

Puutalon rappaaminen

Rapatessa roiskuu, vai miten se perinteinen sananlasku menee? No olisi roiskunut, jos olisin alkanut itse rappaamaan. Rappaus ei nimittäin kuulu vahvuuksiini. Onneksi tuttavapiiristä löytyi tähän osaavat miehet ja homma saatiin maaliin ammattilaisten avulla. Käyn tässä kuitenkin läpi rappaamisen perusteet.

Halusin toteuttaa rappauksen ehdottomasti ennen talvea. Olen nähnyt liikaa huonoja esimerkkejä riskeistä, joita talvi tuo tullessaan. Jos talo rapataan talvella, talo joudutaan "huputtamaan" kauttaaltaan eli muovit laitetaan telineiden yli. Koko muovitettua aluetta joutuu pitämään lämpimänä pakkasilla. No, se onnistuu  vaihtelevasti. Rappaus ei saa jäätyä työstettäessä eikä myöskään kuivumisvaiheessa. Ei tarvitse kuin kerran mennä sulake kuivumisaikana (mikäli monta lämmitintä käytössä kovalla pakkasilla, todenäköisyys suuri), niin koko rappaus voidaan joutua kaapimaan pois. Ja koko homma on aloitettava alusta. Pahimmassa tapauksessa rappaus alkaa tippumaan seinältä muutaman vuoden päästä, koska ei tarrannut jäiseen pintaan tarpeeksi hyvin. Talvirappauksen työnjälki on harvoin yhtä hyvää kuin kesällä. Muovi tuo hommaan omaat haasteensa eikä pintaa pysty tarkastelemaan metriä kauempaa. Seinien mahdolliset epätasaisuudet ja kuopat havaitsee nimittäin parhaiten hieman kauempaa katsottuna. Jos emme olisi ehtineet tehdä rappausta ennen talvea, olisin siirtänyt sen suosiolla kevääseen. Talvirappauksen lopputulos voi toki olla yhtä hyvä kuin kesällä tehdyn, mutta riskit ovat sen verran suuret etten siihen arpapeliin lähtisi. 

Aluksi se tärkein, eli vaihe 1: värin valitseminen. Se oli helppoa, koska sain tehdä päätöksen itse. Emäntä meinaan luottaa tyylitajuuni muutenkin uskomattoman paljon, ihan ihmetyttää välillä. On onni, että meillä on niin samanlainen maku. Eipähän tarvitse käyttää aikaa asioista vääntämiseen tai materiaalien valitsemiseen.

Mutta takaisin asiaan. Ihan täysin vapaita käsiä en värin valintaan kuitenkaan saanut. Alueen kaava vaati rapatut talot ja valkoinen rappaus oli ehdottomasti kielletty. Värin piti olla sävyltään "lämmin", mutta kuitenkin luonnonläheinen. Mitä se siis tarkoittaa? Alueen arkkitedin sanoin kylmiä sävyjä ei sallita. Olisin itse halunnut talon rappauksesta vitivalkoisen. Seuraava vaihtoehto oli harmaa ja siitä niin vaalea sävy, mikä menee läpi. Otin käteeni Weberin värikartan ja löysin värisävyn muutamassa minuutissa. Halusin saada varmistuksen väristä ja soitin Vantaan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonnan tarkastaja oli tulossa käymään samana päivänä naapuritontilla, joten saimme sovittua treffit nopeasti. Näytin hänelle värikarttaa, josta olin ympyröinyt värisävyn MD275 (ylenpänä olevassa kuvassa sävy ympyröitynä). Onneksemme hän hyväksyi värin ja kirjasi sen Lupapisteeseen. Näin meillä on siis mustaa valkoisella värisävyn hyväksymisestä. Ei käy, kuten naapurille, jonka talo rapattiin valkoiseksi (rappausyritys mokasi värin). Vantaan kaupunki vaati uudelleen rappauksen. Maalaaminen ei kelvannut rakennusvalvonnalle, vaan nimeltä mainitsematon rappausliike joutuu rappaamaan koko talon uudestaan.

Tässä vinkki rappauksen sävyn valitsemiseen rappauksen ammattilaiselta. Sävyt näyttävät aina tummemmilta pienillä pinnoilla, esimerkiksi värikarttojen mallilapuissa. Eli kun löydät haluamasi värisävyn, valitse siitä yhden pykälän tummempi, koska isoilla pinnoilla kaikki sävyt näyttää pykälää vaaleammalta. Tämä tietenkin sopii paremmin kuin hyvin meille, mutta jollekin toiselle ei.

Cembrit Permabase rappauslevyt asennettuna.

Heti rappauksen aluksi rapparit kehuivat rappauslevyn valintaa. Ovat kuulemma rapanneet samasta levystä isoja kerrotalojakin, kestää hyvin ja rappaus kiinnittyy erinomaisesti.

Saumat verkotettu ja ruuvin reiät ylitasoitettu.

Vaihe 2: levyjen saumojen verkotus. Tämä tapahtuu lasikuituverkolla. Samalla alareunoihin asennetaan vahvikekulmat, jotta levy ei murru iskusta niin helposti. Myös kaikki ruuvit rapataan yli.

Pintojen ylitasoittaminen aloitettu eteläseinältä.

Kaikki pinnat rapataan yli ja rappauksen sisään asennetaan lasikuituverkko. Verkko asennetaan yhtenäisenä koko talon läpi. Kaikissa rappauslevyissä tätä läpiverkottamista ei tarvitse tehdä. Se kuitenkin helpottaa työskentelyä, koska pinta saadaan helpommin tasaiseksi ja rappaus pysyy hyvänä pidempään. Jokaiseen kulmaan asennettin nurkkavahvikeet ja nurkkien reunaverkot limitettiin läpiverkotuksen kanssa. Ennen verkon laittoa seinään levitetään rappauslaastia ja verkon päälle laitetaan sitä uusi kerros. Näin verkko jää käytännössä kahden laastikerroksen väliin.

Kuvassa nurkan vahvikeverkko. Kulmavahvike oli nurkasta kivikova, eli ihan jalkapallolla tai vastaavalla kulman ei pitäisi hajota.

Tiedän, ei varmasti ole siistein työmaa... No aikatauluja on hankala sovittaa yhteen palkkatöiden ja omakotitaloprojektin kanssa. Vielä kun pitää keksiä aikaa jostain siivoamiseen ja blogin kirjoittamiseen. Kumpa vuorokauteen saisi ympättyä muutaman lisätunnin. Kuvassa siis ylitasoitus alkamassa. Kaikki saumat on verkotettu ja nurkkavahvikkeet laitettu.

Nyt ylitasoitus on valmis itä- ja pohjoisseinillä.

Koko talon ylitasoitus valmiina. On muuten viimeinen asunto mihin rakennan tuon luukun. Häiritsee omaa silmää todella paljon... Kuvassa myös sokkelit ylitasoitettu.

Kuva itäseinältä, sokkeli ja seinät ylirapattuna.

Itä-pohjoiskulma.

Nyt kaikki seinät ja sokkelipinnat on ylitasoitettu. Rapparit asensivat lasikuituverkon jopa sokkeliinkin! Sanoin suoraan, etten ole koskaan nähnyt sokkelia verkotettavan rappauksessa. No hyvää kun pyytää, niin priimaa saa. Eihän sitä tutuille haluta huonoa tehdä.

Seuraavaksi vaihe 3, eli muutaman päivän odottelu. Odottelu siksi, että rappauslaasti kovettuu kunnolla. Kuivumisen jälkeen kaikki pinnat käydään läpi hiertimellä ja hierretään pois kaikki mahdolliset lastojen jäljet. Samalla pitää myös muistaa pyyhkiä pinnat betonipölystä.

Primer pinnassa.

Vaihe 4: primeri pintaan. Primeria vedettiin pintaan kaksi kerrosta ennen pintarappauksen tekoa. Primeri on eräänlainen silikaattipinnoite, joka on aina suurin piirtein samaa väsyä kun pintaan tuleva rappaus. Esimerkiksi valkoisen rappauksen tekeminen tumman silikaattipinnoitteen päälle on mahdotonta ja sama päin vastoin. Koska rappauskerros on niin ohut, paistaa eri sävyinen pohja varmasti läpi. Meidän sokkeli tuli tummalla ja seinät vaalealla pohjakäsittelyllä. Pohjien tekeminen parantaa myös rappauksen tartuntaa ja kestävyyttä.

Silikaattipinnoite sokkeleissa ja seinissä.

Nyt taas pari päivää odottelua, jotta kaikki pinnat ovat varmasti kuivia ennen hiertopinnan tekoa.

Hiertopinnan materiaalit saapuivat tontille. Molempien sävyjen kivien raekoko on 1,5 mm.

• 15 kpl 25 kg purkkia sävy MD 275 (seiniin)
• 3 kpl 25 kg purkkia sävyä RR 23  (sokkeliin)

Vinkkinä paikkauksiin ja naarmuihin. Naapuri on joutunut paikkailemaan useaan kertaan omaa rappaustaan milloin mistäkin tulleiden iskujen/jälkien takia. Kostutettuun sormenpäähän otetaan hiertopinnoite tavaraa ja pyöritellään sitä jäljen päälle. Näin pienet jäljet ja maalitipat saadaan poistettua täydellisesti rappauspinnalta, eikä niitä havaitse edes suurennuslasilla.

Viides eli viimeinen vaihe: pinnan hierto. Koko pinta hierretään käsin. Näin tehtiin meidän talon kohdalla. Näin isoilla pinnoilla rapatessa voidaan käyttää apuna ruiskua. Lopputulos ja jälki on kuitenkin suht samat. Molemmissa perusperiaate on sama, eli aluksi materiaali levitetään tasaisesti seinälle ja sen jälkeen pinta hierretään käsin. Rappauksen voi myös levittää ruiskulla ja liipata tasaiseksi käsin. Vaikka rappaukseen käytetään eri työväleitä, rappauksen arvokkuuden ja hinnan tekee kuitenkin loppupeleissä kädet. Rappaus on kuitenkin loppuen lopuksi suurimmalta osin käsin tehtävää työtä, vaikka ruiskulla saataisiin työtä nopeutettua. Víimeinen hierto tehdään meidän kohdalla käsin, koska halusimme pinnan hiertopintana.

Rappauksessa meni koko talon osalta reilu viikko töineen ja kuivumisineen.

Pintojen tekeminen aloitettiin jälleen eteläseinältä.

Itäseinä valmis ja pohjoispuoli työn alla. Samalla yksi mies aloitti hiertopinnoitteen hiertoa sokkeliin värisävyllä RR23. 

Eteläpuoli täysin valmis, itäpuolen sokkelin pinnoitus vajaa puolessa välissä.

Tekevälle sattuu kuten tässäkin. Kuvassa havaitsee hyvin värivirheen. Rappari kerkesi levittämään länsiseinän oikeaan ylänurkkaan pinnoitteen. Pintaa hiertäessä hän tajusi sävyn olevan täysin väärä. Purkin kyljessä oli kyllä sama sävylappu kuin muissakin, oli varmaan sävytyskoneessa tullut vika tai muu inhimillinen virhe. Purkin tilalle saatiin kuitenkin uusi oikeaa värisävyä. Kyseessä oli siis täysin sävyttämätön tavara. Eli värisävy oli valkoinen kuten kuvasta näkyy. Onneksi ne sai pyyhkäistyä nopeasti lastalla seinältä pois ja tilalle saatiin oikeaa sävyä.

Tässä huomaa paremmin värisävyjen eron. Oikealla on täysin sävyttämätön eli puhasvalkoinen ja vasemmalla on oikea värisävy MD275. Se on Weberin värikartan vaalein harmaa, niin lähelle valkoista kun kaava sallii.

Koko talo rapattu sokkeleita myöten ja kyllä nyt hymyilyttää. Talon ulkopuolelta puuttuu enää sähkökalusteet ja kaiuttimet. Sekä tietenkin terassi, mutta se on sitten ensi kesän homma.

Ensimmäisessä väriviuhkakuvassa värisävy näyttää huomattavasti tummemmalta, eli noudattakaa alussa mainitsemaani ammattilaisen vinkkiä. Tämä sopii meille erityisen hyvin, koska äkkiseltään katsottuna talo näyttää valkoiselta. Ja sitähän me haluttiin alunperin. Ei kuitenkaan täysin puhtaanvalkoiselta, koska siinä näkyisi paremmin lika. Loppuen lopuksi voisin melkein sanoa, että olen tyytyväisempi tähän värisävyyn kuin täysin puhtaanvalkoiseen. 

HUOMIO:

Talossamme järjestetään Kastellin talonäytös lauantaina 7.10.2017 klo 12:00-14:00.

                                        Osoite on:

                                        Ongenkoukku 1

                                        01490 Vantaa

Ohjeet talolle tuloon: Nikinmäen K-Supermarketin kohdilta käännös vasemmalle (Korsosta päin tultaessa) Pohjoiselle Nikinmäentielle ja ajetaan oikealla olevien luhtitalojen ohi. Talo on heti oikealla niiden jälkeen. Sitä ei voi olla huomaamatta. 

Olen itsekin mukana talonäytöksessä, joten tulkaa ihmeessä moikkaamaan ja ihmettelemään taloa livenä. Jos jotain kysymyksiä tulee esimerkiksi rakentamiseen liittyen, vastailen mielelläni. Paikalla on myös talopakettikauppiaani Heikinheimon Matti. Mikäli rakentaminen kiinnostaa, suosittelen kysymään häneltä tarjousta talopaketeista. Hänen kauttaan kaikki on sujunut ongelmitta, joten pystyn suosittelemaan hyvillä mielin. Mikäli ette pääse paikan päälle, annan mielelläni Matin yhteystiedot. Ei sitä tiedä, vaikka saisin puhuttua Matin antamaan teille pykälää paremman tarjouksenkin. Heh.

PS. Näytössä pääsette näkemään valmiita pintoja  ennen kun niistä on edes ehditty kirjoittamaan blogiin.

Mikko

Ilmanvaihtoputkien asennusta

Timpurista sähkömieheksi, sähkömiehestä putkimieheksi... No ei teidän lukijoiden tarvitse säikähtää. Tottakai minulla on tähänkin työvaiheeseen oikea ammattilainen kaverina. Teille lukijoillekin varmasti tuttu mies, Mika. Hän on ollut putkimies kahdeksan vuoden ajan, ennen kun tuli apumiehekseni työmaalle. Yhdessä Mikan kanssa teemme kaikki IV-osien asennustyöt.

No Mikaa en saanut heti samana päivänä apuun kun sähkötyöt oli valmiina. Aikani kuluksi villoittelin talossa väliseiniä. Mika luetteli aluksi ostoslistan, jonka tapani mukaan kirjoitin ensimmäiseen sopivaan paikkaan minkä satuin löytämään. Kännykkäkamerat mahdollistavat ostoslistan kuvaamisen, luki se sitten vaikka Gyproc-seinässä tai vanerin palassa. Näin saan ostettua tarpeelliset tarvikkeet valmiiksi, jotta Mikan aikaa ei kulu hukkaan. 

Tässä ostoslista, joka oli apuna Onnisella asioidessa.

Onneksi olin saanut jo pienen kasan IV-putkia valmiiksi naapuriltani. Näin pystyin poistamaan listalta ison määrän putkiosia. Kiitokset vielä naapurille. Kyseiset putket maksavat muutamia euroja kaupassa, mutta säästä on kuitenkin äkkiä useita kymppejä. Näitä jää kuitenkin useasti työmaalta yli. Varmasti itsekin laitan ylijääneet kiertoon eteenpäin, kohan kaikki on valmiina.

Hain kuvan IV-putket aikaisemmin naapurilta. Miinustin nämä siis ostoslistalta ennen Onniselle lähtöä.

Kauppareissun jälkeen osat sisällä. Isot neliskanttiset ovat äänenvaimentimia, muovipusseissa käyrät ja kylkilähdöt.

Putkihyllyn ja huonetilojen sijoittelulla halusin päästä asentamaan kaikki IV-kanavat lämpimällä puolella, eli hörysulun sisäpuolella. Mikäli putkia asentaa höyrysulun kylmälle puolelle, joutuu jokaisen siellä puolella olevan putken eristämään. Lisäksi jokainen ylimääräinen reikä höyrysulkuun on turha ja lisää vuotoriskiä. Pakollisia reikiä höyrysulkuun on tietenkin aina jäteilman poisto ja raitisilma tulo. Muita putkia, jotka menevät höyrysulusta läpi on viemärin tuuletus ja radontuuletus. Lisäksi liesituulettimella on oma poistonsa, mikäli liesituulettimessa ei ole aktiivihiilisuodatinta.

Ilmanvaihdon perusteet tulevat tässä. Eli jokaiseen asuintilaan tulee raitisilma, vessoista ja kosteista tiloista poistoilma. Näin raitisilma on aina siellä missä ihmiset ja luonnollisesti vessojen hajut ei pääse muualle, koska ilmanpoisto on niistä tiloista.

Tässä on ensimmäinen kuvasuunnitelma IV-putstkia. Ainoa ero lopullisiin kuviin on, että kodinhoitohuoneen ja saunan raitisilma kulkee eteisen tilan yli. Näin huonekorkeus pysyy korkeana käytävällä koko matkalta. Vain arkieteisen kohdalle tulee alaslaskukatto. Siitä missä on vessan väliseinä, katto nousee normaaliin 305 cm huonekorkeuteen. Nuolista näkee miten päin ilma liikkuu, eli mikä on raitis- ja mikä jäteilma.

Asennus aloitettiin putkihyllyltä, jota kautta menee vain raitisilma. Jokaiseen makuuhuoneeseen tuli raitisilma ja olohuoneeseen tuli kaksi raitisilmaa. Isoin makuuhuone on niin sanottu kahden ihmisen huone, joten sinne tulee 125 putkella raitisilma ja muihin makuuhuoneisiin tulee ilma 100 putkella. Mikäli joskus vaikka jokaiseen huoneeseen tulisi asumaan kaksi ilmistä, niin ilmanvaihtoalan ammattilainen saa säädettyä helposti ilmanvaihdon riittäväksi. Säätö tapahtuu säätöventtiilistä, joka on katossa. Tämän osan saa pestä itsekin, kunhan kiinnittää sen samaan kohtaan mitä se oli aikasemmin. Säätöön käytetään mittauslaitetta, joka mittaa kuinka monta litraa sekunnissa putkessa kulkee.

Putket asennettiin reikänauhalla alaslaskurunkoihin.

Viimeisen makuuhuoneen päädystä otettu kuva. Oikeanpuolimmainen on makuuhuoneen raitisilma ja vasemmanpuoleinen putken päädyssä on raitisilma olohuoneeseen.

Villan palaset pois ja putkenpätkät asennetaan olohuoneen puolelta. Suosittelen laittamaan hiukan pidemmät IV-putket. Itse ainakin tykkään myöhemmän vaiheen töissä tästä, esimerkiksi Gyproc-levyjen asennuksessa. Asennus on helpompaa, kun putki tulee seinästä esille noin viisi senttiä. Näin levy on helpompi asentaa läpi putkesta, jonka jälkeen se vasta työnnetään kiinni seinään. Mikäli se on valmiin seinälinjan tasolla, on asentaminen mielestäni huomattavasti vaativampaa ja hitaampaa. Ylimenevän putken osuus katkaistaan jälkeenpäin valmiin pinnan tasoon.

Jos työt lopettaa kesken kaiken tai pitää vaikkapa ruokatauon, pitää muistaa laittaa aina putkitulpat paikalleen. Näin rakennuspölyä pääsee mahdollisimman vähän putkistoon. Seuraavaksi otetaan aikaisemmin poisotettu villan palanen ja painetaan siihen jäljet putken reunoista.

Tällä tavalla painamalla vältytään mittavirheiltä. Seuraavaksi leikataan palanen pois ja asennetaan villa seinään. 

Villa paikallaan.

Nyt olohuoneen seinä on IV-osien kohdalta valmiina levytykseen.

Mika pääsi asentamaan yksin makuuhuoneiden ilmanvaihto-osat. Tähän kun ei montaa mahdu kerralla tekemään hommia.

Tähän väliin voisin laitta videon Instagramista, jossa näkee hyvin putkiosien työstämisen. Jokainen putkiosa työstetään alhaalla ja käytännössä "ylöilmoissa", eli katonrajassa vain kytketään putkiosa edelliseen ja kiinnitettään se reikänauhalla rakenteisiin tukevasti. Videossa näkyy hyvin se, miten putken leikkaus tapahtuu.

Henkilön TimpurilleTalo (@timpurilletalo) jakama julkaisu 16. 09ta 2017 klo 4.05 PDT

Tämän jälkeen asensimme putket eteiseen.

Tästä kuvasta näkyy hyvin mistä raitisilma menee putkihyllylle. Kuva arkieteisen katosta.

Eteiseen tulee poistoilma.

Poistoilmakanava kulkee saunan ja suihkutilan yläpuolella. Sieltä se tulee keittiöön kodinhoitohuoneen läpi. 

Ilmanpoisto keittiön seinässä. Nyt on olokeittiön kaikki IV-putket paikallaan, kaksi raitisilmaa ja yksi poisto.

Saunan yläpuolella taas yksi Mikan taidonnäyte. Isompikin kurvi olisi kelvannut, koska tilaan tulee kuitenkin iso alaslasku saunan takia. Ennen kurvia tulee raittiin ilman tulo saunaan, raitisilma laitetaan suoraan kiukaan yläpuolelle.

Huono kuva, mutta parempaa ei kännykässä löytynyt. Kuva on otettu suihkun nurkasta. Katossa näkyy hyvin tulevien putkien sijainnit. Kuvan vasemmalla puolella tulee saunaan ilmanpoisto sen vastapuolelle saunaa tulee lattian varaan toinen ilmanpoisto. Myös suihkuun tulee yksi ilmanpoisto, samoin kodinhoitohuoneeseen.

Näiden jälkeen asennettiin yhdessä Mikan kanssa äänenvaimentimet. Nämä ei montaa kiloa painaneet, mutta kokonsa takia kahdestaan asentaminen oli huomattavasti nopeampaa.

Raittiin ilman tulon ihannepaikka on pohjoisseinässä. Näin sieltä saadaan viileämpää ilmaa esimerkiksi kesäisin. Putkeksi tuli 160 mm paksu ja sen ympärille tuli eristeeksi Armaflex solukumieristettä. Tämä putki pitää eristää ilmanvaihtokoneelle asti, koska siitä tulee lähes aina kylmempää ilmaa kuin sisätiloissa. Mikäli eristystä ei tee, putken pinta kondensoi ja näin ollen tiputtelee vettä rakenteisiin. Näin reiän ulkomitoiksi tuli noin 200 mm, lisäksi ulkopuolelle piti asentaa kaulus, jotta ulos tuleva 200 mm ritilä osuu nätisti paikalleen. Reiän tekeminen uloimpaan rappauslevyyn oli muutaman minuutin homma, tosin siitä vasta murheet alkoivat. Osuin tietenkin vaakakoolaukseen. No siitä piti rei'ittää jotenkin tie läpi. Kyllä kirosin, koska työkaluistani ei löydy akkupuukkosahaa. Pitää varmaan sekin käydä hommaamassa. Onneksi on Boschin akkuja iso kasa, ei tarvitse ostaa kuin runko. Tein reiän kuppiterässä ulkoapäin aina höyrysulkuun asti, näin sain villaa otettua pois vain pakollisen määrän. Aina vuorotelleen kuppiterällä villaan lovet ja käsin taas muutaman sentin siivu villaa pois.

Raittiinilman tulo. Kuppiterällä ei saa porattua kuin tasaisia rakenteita. Tämän takia porasin pienemmällä poranterällä allaolevan puun melkein poikki, näin sain porattua kuppiporanterällä reiän nätiksi. Normaalisti teen tämän vaiheen puukkosahalla, mutta nyt sellaista ei ollut saatavilla eli mielikuvitusta tarvittiin.

Raittiin ilman sijainnin paikka on aika lähellä pääoven sijaintia. Hyvä kun se saatiin ihanne puolelle, eli pohjoiseen. Eli kesällä saa siis viileämpää ilmaa sisälle.

Vielä pitää asentaa muutama putki, jotta päästään tilaamaan Vertia tekemään tiiveysmittaus. No ei muuta kun katon sisään työskentelemään. Asensimme radonputken ja viemärin tuuletuksen läpi löyrysulusta. Höyrysulkujen tiivistämiseen ostin Onniselta läpivientikappaleita, ne myytiin viiden kappaleen paketeissa. Ja tietenkin asensin niitä mieluummin liikaa kuin heitin ylimääräisiä roskiin. Taas varmistetaan tiiviys. Normaalisti olen asentanut kyseisen läpivientitiivisteen vain yläpuolelta. Nyt asensimme kyseisen tiivisteen molemmilta puolilta, sekä teippasin kaikki saumat yläpuolelta. Joo tiedän, turhaa työtä... Mutta omaa taloa saa teipata niin paljon kuin haluaa. Radonputki pitää eristää koko matkalta aina katolle asti, eristämiseen käytimme Armaflex solukumieristettä. Viemäsin tuuletusputkeen riittää eristys vain kylmälle puolelle. Lämpimissä tiloissa ei tarvitse, sieltä kuitenkin tulee aina lämmintä ilmaa. Kylmän ja lämpimän ero meidän talossa on käytännössä höyrynsulkumuovi. Muista siis, että kaikki kylmällä puolella kulkevat putket pitää aina eristää.

Älkää säikähtäkö katkaistua puuta. Kyseiset puut laitettiin katolle ylimääräisiksi tuiksi. Koko puuta ei edes piirrustuksissa mainita, mutta halusin tukea kattorakenteita hiukan enemmän kun menimme sinne töihin. Nämä rakenteet jäykistää taloa entisestään, eli ne saa jäädä villatilaan. Tässä kohtaa tuki oli kuitenkin pakko sahata poikki. Muuten putkisto olisi tullut esiin kodinhoitohuoneen kaappiin, nyt ne saadaan piilotettua siististi varaukseen kaappien toiseen päähän. Teen putkille siistin kotelon kalustelevystä kalustusvaiheessa . Molemmat putket ovat 110 mm viemäriputkia.

Ensimmäinen putki ja höyrysulun läpivientitiiviste paikallaan.

Molemmat tiivisteet paikallaan.

Ja kyllä, teippasin vielä nämäkin. Viimeistään tiiveysmittaus palkitsee huolellisesta työstä.

Sitten jäteilmanpoiston kimppuun. Tälle tehtiin suosiolla reikä IV-koneen yläpuolelle. Tämä joudutaan eristämään lähes koko matkalta, koska putki kulkee villatilassa. Vain sisään jäävää, reilua puolen metrin palasta IV-koneelta villatilaan ei tarvitse eristää. Me asensimme kuitenkin läpivientien kohdalla aina eristeen vähintään 10 cm lämpimäntilan puolelle, jotta saatiin tiivis liitos. Tässä muutama kuva jäteilmanpoistolle tehdylle läpiviennille, kyseinen putki on 160 mm.

Aluksi reikä tähden muotoisesti. Jätin kaikki lerpakkeet sisäpuolelle, jotta pääsin teippaamaan nekin kiinni tukevasti. Reikä kannattaa tehdä aina pykälän pienemmäksi. Höyrynsulkumuovi venyy kyllä ja tämäkin tekee liitoksesta tiiviimmän.

Armaflex eriste reiästä läpi.

Mika työnsi putken alapuolelta eristeen sisään.

Putkea pitkin sai myös pujotettua hyvin höyrynsulun läpiviennintiivisteen, jolla saa tiivistettyä liitoksen. 

Tiiviste paikalleen asennettuna.

Jälleen teippiä perään ja tulppa päähän odottamaan jäteilman loppuja asennuksia.

Viimein pääsin pois tuolta katon sisältä. Ei todellakaan olen näin pitkäselkäiselle kaverille mitään mukavia paikkoja. Etenkin kun selän kanssa on muutenkin ollut ongelmia. Palasin sisäpuolelle asentamaan loput läpivientitiivisteet ja teippaukset. Mika totesi, että saan ihan itse asentaa ne. En kuulemma kuitenkaan hyväksyisi hänen teippauksiaan... Hän halusi selvästi päästä vähemmällä työllä. Heh.

Koska tiiviste on pienempi kuin putki, venytin sen aluksi putken ympäri ja annoin hetken venyä muotoonsa. Ettei tiiviste repeytyisi paikalleen asentaessa tai tapahtuisi muuta ikävää.

Sisäpuolen höyrynsulkumuovin liepeet teippasin tiiviisti putken ympärille.

Mika teippasi liepeet putken ympärille ja pujotti valmiiksi höyrynsulun läpivientitiivisteet. Näitä kun ei saa jälkeenpäin paikalleen mitenkään muuten kuin irroittamalla putket.

Tiivisteet paikallaan. 

Ilmanvaihtokoneeksi valitsimme yhdessä suunnittelijamme kanssa Enervent Pingvin XL eAir mallin. Kyseiseen malliin tulee eAir-ohjain. Se on irroitettava "paneeli", joka toimii langattomasti koko asunnossa. Ja kuten lukijoille on varmasti tullut selväksi, pidän tekniikasta, etenkin kun tähän eAir-ohjaimeen saa kytkettyä web-liittymän. Eli lyhykäisyydessään koko laitetta voi ohjata vaikkapa Karabian saarilta, eli laitteen voi asettaa sieltä käsin "lomamoodille". Jos tuntee sisällä ollessa ilman tunkkaiseksi tai haluaa tuulettaa mahdollisen palaneen ruoan hajun pois (tämä ei ollut tarkoitettu missään mielessä sinulle rakas emäntäni, heh), onnistuu se puhelimen napin painalluksella. Hetkellisellä ilmanvaihdon tehostuksella saa tuuletettua asunnon ilman ovien tai ikkonoiden avaamista. Eli kallisarvoinen lämmin ilma ei mene hukkaan. Ilmanvaihtokoneen yksi tärkein ominaisuus on kuitenkin ottaa sisältä tulevasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja siirtää se ulkoa tulevaan raittiiseen ilmaan. Näin sisään tulee valmiiksi lämmitettyä ilmaa tilalle, eikä lämpöenergiaa kulu hukkaan. Sähköyhtiölle en varmasti ole ihanneasiakas, vaikka talon tekninen taso on huomattavasti perinteisiä taloja parempi. Tiiviin rakentamisen ja hyvien teknisten ratkaisujen ansiosta ei harakoilla paljon ilma lämpene. Eli mitä vähemmän lämpöä menee hukkaan, sitä vähemmän sähkölaskussa on nollia.

Tässä on mallikuva eAir-järjestelmästä Enerventin sivuilta. Hiirellä pääsee painamaan ja kokeilemaan eri tomintoja. Järjestelmä sijoitetaan kodinhoitohuoneen kulmaan, mutta latauspisteen ansiosta sitä voi käyttää missä päin asuntoa tahansa. Todellisuudessa laite pysyy meillä ainakin paikallaan ja mahdolliset ohjaukset tehdään puhelimalla.

IV-työt alkaa olemaan nyt hyvällä mallilla. Kosteisiin tiloihin joutuu vielä asentamaan muutamia putken pätkiä. Kaikkiin tiloihin, joista putkia puuttuu, tulee vielä alaslasketut katot, joten ongelmaa ei siis ole tämän asian takia. Kuitenkin päälinjat ja kaikki haarat on asennettu, samoin raittiin ilman tulo ja -poisto. Loput putkista asennetaan, kun Enervent Pingvin XL eAir ilmanvaihtokone on paikallaan.

Seuraavaksi pitäisi kirjoittaa pävitys Vertian tiiveysmittauksesta, pääoven katoksen asennuksesta ja tietenkin rappauksesta. Eli kirjoittamista piisaa. Yritän saada järjestettyä aikaa, jotta viimeistään perjantaina saataisiin seuraava päivitys ulos.

Mikko