lauantai 6. tammikuuta 2018

IV-putket ja katon läpiviennit

Ennen puhallusvillan laittoa katolla pitää tietenkin olla kaikki tikissä. En nimittäin enää mene pyörimään puhallusvillaan... Siitä kun valitettavasti löytyy kokemusta, joten kateeksi ei sen alan miehiä käy yhtään. Mutta siis itse asiaan. Katolle asennetaan ensiksi läpiviennit samaan linjaan ja tämän jälkeen päästään putkien asennus ja eristystöihin. Läpivienneiksi valitsin Vilpen tuotteet, ne on varmasti Suomen eniten käytettyjä näissä hommissa. Postauksen lopussa on vastaus monta kertaa kysyttyyn kysymykseen, se siis yllätyksenä päivityksen lopussa.

Ensiksi merkkasin sopivat kohdat läpivienneille alapuolelta, poraamalla 8 mm metalliporanterällä reiät kattopeltiin. Siksi näin iso reikä "kerralla", jotta yläpuolelta pääsee heti sahaamaan reiän oikeankokoiseksi kuviosahalla.

Kuvassa on reiät vierekkäisissä pellin paloissa, vasemman puoleinen näkyy vähän heikommin. Tähän tulee vierekkäin radon tuuletus ja viemärin tuuletus läpiviennit.

Otin harjalta mitat sahaus sabluunan yläosaan, jonka avulla varmistettiin läpivientien sijainti olevan linjassa katon kanssa. Piirsin sahausviivat peltiin lyijykynällä. Siksi aina lyijäri, koska sen saa pyyhittyä pois kostutetulla sormella mikäli merkkaukseen tulee virheitä tai muuta vastaavaa. Sahaus sabluunassa on myös hyvät kuvalliset ohjeet asennuksen suorittamiseen, tämä tuli kiinnikkeiden kanssa Vilpen kattoläpivientipaketin mukana. Kun on valmista, kattoa ruvetaan sahaamaan. Merkkausten jälkeen pitää kuitenkin vielä kerran tarkistaa reiän sijainti, näin isoa reikää kun on hankala paikata ilman läpivientiä...

Koska itselläni ei ollut tarpeeksi lyhyttä terää kuviosahaan, tein sen itse leikkaamalla metalliterän poikki oikeasta kohdasta. Normaalit peltisakset ei sovellu tähän käyttöön, joten älkää ottako minusta mallia. Käytin vanhoja peltisaksia, jotka menevät kohta metallin kierrätykseen. Rälläkkä olisi ollut paras tähän hommaan, tosin Boschin akkurälläkkäni oli kaverilla lainassa. Ja kun on pari vuotta työskennellyt vain akkutyökaluilla, ei enää johtokoneita halua edes käyttää. En meinaan halunnut koskea terällä aluskatteeseen, vaan leikkaan sen erikseen mattoveitsellä muutamaa senttiä katon läpivientiaukkoa
pienemmäksi.

Terän lyhennys onnistui täydellisesti, vain pelti ja lautakoolaus meni poikki. Aluskatteeseen ei tullut naarmuakaan. Tämä ei tosin aina onnistu, ei tarvita kun pieni tuulenvire niin aluskate nousee terään kiinni. Kuitenkin se ei ole maailman loppu, tietenkin tiiviimmän lopputuloksen saa jättämällä aluskatteen hiukan tiukaksi läpiviennin kohdalta.

Aluskate on leikattu ja seuraavaksi asennetaan kaulus. Kaulukseen pitää laittaa liimamassaa reilusti tiiviyden  varmistamiseksi. Liimamassan valinnassa pitää ottaa huomioon UV-kestävyys ja elastisuus. Kattopelti kun elää, pitää liimamassan joustaa sen mukana. Lisäksi auringon valo ei saa pilata liimamassan ominaisuuksia. Pitää myös varmistaa liimamassan soveltuminen muovi- ja metalliosien liimaamiseen ja tiivistämiseen. Tarkista läpiviennin kauluksen kumin puhtaus ennen liiman laittoa, tarvittasessa pyyhi pölyt vaikka oman paidan reunaan. Jostain kumman syystä näissä osissa tuntuu olevan aina iso kerros pölyä vaikka tuotteet on uusia... Merkillistä.

Sitten liimauksen perään kiinnitetään itsari (itseporautuva) ruuvit, ne on parhaita pellin läpäisyn ansiosta. Näissä itsareissa ei ole tiivistettä mukana, kun muoviosan alapuolella on omat tiivisteet.

Pahvilaatikko kannattaa pitää lähietäisyyksillä kun kiinnittää läpiviennin kauluksia, siihen on helppo pyyhkästä ylimääräiset liimamassat. Pahvilaatikossa saa helpoiten kannettua kaikki tarvittavat osat katolle, lisäksi siinä saa vietyä roskat pois.

Tämän jälkeen otetaan kuminen kaulus ja asennetaan se paikalleen. Tätä kyseistä kaulusta kutsutaan työmailla kortsukaulukseksi. On meinaan muutamat vitsit kuultu: "Onko kortsu varmasti kunnolla paikallaan ettei käy vahinkoja?" Heh. Yksinäni asentaessa tiputin osan reiästä ja menin asentamaan sen paikalleen katon alle. Kaikkein helpoin tämä on asentaa yläpuolelta, toisen kaverin ruuvatessa ruuvit alapuolelta.

Ruuveilla molemmista päistä kaulus kiinni.

Laitoin liimamassaa kortsukauluksen ja aluskatteen väliin, halusin varmistaa tällä läpiviennin tiiviyden. Käsittääkseni tämän liimaaminen ei ole pakollista, itse kuitenkin aina halunnut varmistaa tiiviyden liimamassalla. Tämän jälkeen painoin "piikit" aluskatteesta läpi saaden kortsun tiiviisti kiinni aluskatteeseen.

Liimamassan jälkeen laitoin ylimääräistä höyrynsulkuteippiä kortsun ympärille. Ja kyllä, tämä on kaikki ylimääräistä, mutta miksi ei tekisi parempaa jos tarvikkeita löytyy mitkä menisivät muuten roskiin.

Sitten läpiviennin putket.

Kortsun kaulukset pitää muistaa kiinnittää muovikaulusten reikiin. Alla siitä tarkempi kuva toisesta kuvakulmasta.

Putki vain painetaan kiinni kaulukseen. Kuvan alareunassa näkyy se, miten kortsun kaulukset tulevat kiinni asennuskaulukseen.


Joissain IV-hatuissa on valmiina vatupassi, tämä nopeuttaa asennustyötä merkittävästi. Valitettavasti kaikissa läpivienneissä ei ole vielä kyseistä "lisävarustetta" mukana. Joten asennus onnistuu myös passilla.

Ruuvit asennetaan kauluksen kylkeen, jotta putki pysyy kauluksessa kiinni. Osa lukijoistani saattaa ihmetellä miksi toisen putken päällä on teipattu muovipussi. Vastaus on yksinkerainen. Se on viemärin tuuletusputki, siihen ei saa edes asentaa hattua päälle! Muuten talvella kostea, viemäristä tuleva höyry jäädyttää hatun umpeen jo pikku pakkasilla. Ja kun viemärin tuuletus on jäätynyt umpeen voi sisällä ruveta tuoksumaan, no sanotaanko että se sama tavara jonka viemäriin laskit... Se on siis ainoa tuuletusputki minkä päälle ei hattua saa laittaa. Tämä estää vesisateen ja elukoiden pääsemisen putkistoihin, viemärin tuuletuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Mikään elävä olento ei mene lähellekkään sitä putkea, siksi se katolle sijoitetaankin. Lisäksi vesisateen meneminen putkeen ei haittaa yhtään, se korkeentaan vähentää tuoksun määrää. Siellä kun vettä on kaupungin verkostoissa jo valmiiksi muutama litra.

En päässyt samaan aikaan asentamaan jäteilman (IV-koneen ilmanpoisto) läpiviennin putkea ja hattua paikalleen. Kävi nimittäin ostotilanteessa pienimuotoinen amatööri moka... IV-poistoputki kun on kokoa 160 mm, pitää se tietenkin olla vähintään sen paksuinen koko matkan. Normaali läpivientikaulukseen (kuten ylläolevissa kuvissa oli) voi asentaa maksimissaan 160 mm putken. Ongelma tulee siinä, kun läpivientikauluksen kohdalle ei mahdu eristeitä. Ja kuitenkin kaikki putket pitää olla valmiiksi eristettyjä ja eristeet pitää saada asennettua myös kauluksen kohdalle. Eli jouduin käydä ostamassa tilalle XL kauluksen ja XL kaulukseen sopivan 160 mm eristetyn putken. Kuvassa näkyy hyvin osviittaa kuinka isosta pöntöstä on kysymys. Kuvassa putken oikealla puolella on 18 litran maalipönttö, onneksi paino ei ollut yhtä paljon kuin maalipöntössä. Sain siis yksin kannettua putken katolle tikkaita pitkin. 

Vilpen XL kauluksen asennus sujuu samalla tavalla kun normaalinkin kauluksen asennus. Erona on vain osien koko.


Sain Mikan kaveriksi putkien asennus ja eristyshommiin. Mika on minua 30 cm lyhyempi, joten hänellä liikkuminen ahtaissa tiloissa on helpompaa, onhan hän ollut 8 vuotta päivittäin tekemässä ahtaissa tiloissa putkimiehen töitä muutenkin.

Jokainen putki eristettin Armaflex eristeellä, kuvassa on menossa jäteilman putken eristys. Liimalla kiinnitettiin jokainen Armaflexin osa toisiinsa. Liiman päälle laitettiin vielä Armaflex teippi.

Pahoittelut huonoa kuvaa, parempaa ei löytynyt eristyksen loppuvaiheista.

Joissain suunnitelmissa Armaflex riittää täysin putkien eristeeksi, niin puhallusvillojen sekaan kun niiden yläpuolelle. Asensimme kuitenkin normaalin 5 cm kanavaeristeen Armaflexin päälle. Normaali nyrkkisääntö on, että putkien ympärillä pitäisi olla vähintään 10 cm villaa mikäli putki on kylmässä tilassa ja puhallusvillan sisällä 5 cm. 

Eristeet leikattin oikeaan kokoon kämpän sisällä ja laitettiin ne jätesäkkiin. Näin niitä on helppo kuljettaa katolle ja pölyä ei lennä joka puolelle kuljetuksen aikana.

Jäteilma eristettiin osuudesta joka jää villatilan yläpuolelle. Lisäksi kiinnitimme reikäpannalla putket kiinni kattotuoleihin ja rakententeisiin.

Tässä näkyy miksi 160 mm putkelle pitää olla XL kaulus. Meidän 2 cm Armafex ja 5 cm villa mahtui nipin napin kauluksen sisään.

Jäteilman alkupään putkisto eristettiin myös lisävillalla. Se kun nousee korkeimmassa kohtaa lähes puhallusvillan yläpintaan asti.

Kuvassa aloitamme juuri radon putkiston ja jäteilman eristämistä.

Toisesta kuvakulmasta eristyksen aloitusta.

Viemärin tuuletus ja radon putkelle asennettiin koolinki putkien kannakkeeksi. Näin putket pysyvät paikallaan paremmin ja pannat estävät sivuttaisliikkeen. Kaato pitää muistaa ottaa huomioon! Koska kyseessä on viemärin tuuletus, jonne sataa vesi sisään.

Putket on alapäässä lähes yhdessä, koska tulevat saman kotelon sisään kodinhoitohuoneen nurkasta. Villa teipataan jokaisesta reunasta ja saumasta, lisäksi rautalanka asennetaan valmiin teipatun ja eristetyn villan päälle. Rautalangalla on todella tärkeä tehtävä, se estää villan irtoamisen. Koska alumiiniteipistä häviää (jossain vaiheessa talon elinkaarta) liimapito, täten paketti pitää pysyä kasassa pelkän rautalangan avulla. Rautalanka pyöritetään suht "tiukkaan" eristeen ympäri, kuitenkaan puristamatta villaa täysin kasaan. Tarkoitus on rautalangan avulla saada eriste pysymään putken päällä vaikka ilman teippiä tai muita kikkoja. Lanka on kuivassa tilassa lähes ikuinen ja toimii "mekaanisena" kiinnikkeenä, eikä täten ikinä väsy tai menetä pitoaan.

Haluan vielä erikseen korostaa rautalangan käyttöä kanava villoituksissa. Olen nähnyt taloja, joissa on lähdetty säästämään tässä kohtaa. No lopputuloksen asukkaat maksavat ennemmin tai myöhemmin. Rautalanka ei paljoa maksa, eikä sen laitto vie aikaa muutamaa pinuuttia pidempää per putki. Mikäli villa irtoaa teipin liimapinnan irtoamisen takia, voi pahimmassa tapauksessa lopputuloksena olla homepesäke kondenssiveden ansiosta. Jokainen kuitenkin päättää asian itse ja missä haluaa säästää, vai haluaako säästää rahaa näissä asioissa jotta voi myöhemmin palkata homekoiran etsimään pesäkkeitä. Oman talon kohdalla pitää olla tarkkana eikä tyytyä "standardiin" tai lauseeseen "näin näitä on aina tehty". AINA voi tehdä paremmin. AINA voi oppia uutta. Lähes jokaisessa tapauksessa missä talon sisälle tulee IV-venttiileistä tipottain vettä, syypää on huonosti eristetty IV-putki.

Olen myös törmännyt moneen taloon, jossa ei ole eristetty putkia puhallusvillan sisälle jääviltä alueilta. Tämä jakaa myös rakentajien mielipiteitä, onhan putkien ympärillä puhallusvillaa reilusti. Itse kuitenkin haluan eristää kaikki putket kunnolla, vaikka ne jäisi kokonaan puhallusvillan sisään. Parhaassa tapauksessa 10 cm IV-putken ympärillä on puhallusvillaa 20 cm per puoli. Vaarana kuitenkin on mahdollinen puhallusvillan painuminen, monesti IV-putkien alapuolelle jää koloja villan painuessa kasaan. Ja lisäksi mikäli mahdolliset elukat vintillä peuhaisivat tai asunnosta puuttuisi tuulenohjaimet, voivat nämä liikutella puhallusvillaa katon sisällä. Ei välttämättä niin paljon että asukas alapuolella asuessa sitä huomaisi, muuten kuin hyvin hitaasti sähkönkulutuksen noustessa. Kuitenkin riskejä ei kannata tämän asian takia ottaa, meinaan olen itse useammaan kerran joutunut menemään kattojen sisään kun puhallusvilla on asennettu. Voin kertoa, ettei se ole mukavaa eikä halpaa lystiä jälkeenpäin lapioida puhallusvilloja tieltä pois, asentaa eristeet putkien ympärille ja lapioida puhallusvillat takaisin. Puhumattakaan vielä pölyn määrästä ja todella ahtaista tiloista.


Talonäytös


Meiltä on monesti tästä kysytty ja nyt se tulee, nimittäin viimeinen talonäyttö. Tosin tämä talonäytös on kaksipäiväinen. Edellisessä näytössä kävi kahdessa tunnissa lähes 100 ihmistä. Joten laajensimme näytön aikaa ja teimme siitä kaksipäiväisen. Talo on lähes valmis, viimeiset tarkastukset enää ennen muuttoa. Blogi tulee silti järjestyksessä ja muuton jälkeen löytyykin paremmin aikaa kirjoittamiseen. Jos saisi vaikka hiukan nopeammin tekstejä ulos kun kerran viikossa.


Talossamme järjestetään siis  Kastellin talonäytös lauantaina ja sunnuntaina 13.-14.1.2018.
Tervetuloa jompana kumpana päivänä, tai miksei vaikka molempina klo 12:00-15:00.

Osoite on:
Ongenkoukku 1
01490 Vantaa 


Ohjeet talolle tuloon: Nikinmäen K-Supermarketin kohdilta käännös vasemmalle (Korsosta päin tultaessa) Pohjoiselle Nikinmäentielle ja ajetaan oikealla olevien luhtitalojen ohi. Talo on heti oikealla niiden jälkeen. Sitä ei voi olla huomaamatta, kyseessä on kulmatontti. 


Tervetuloa katsomaan taloa, olen itse paikalla molemmissa näytöissä. Eli mikäli teillä on kysymyksiä, vastaan niihin mieluusti paikan päällä. Ja mikäli herää kysymyksiä esimerkiksi Kastelli talopaketin ostoon liittyen niin paikalla on Heikinheimon Matti, jonka avustuksella saatte varmasti mieluisen talokaupan järjestymään.

Nähdään  siis Ongenkoukussa! 😊


Mikko

2 kommenttia:

  1. Hei

    Minkäs takia tuo Radon-putki piti tuoda talon läpi katolle? Missä on radon putken alapää?
    Alapohjaksihan on rakennettu ryömintätilallinen tuulettuva alapohja? Lisäksi tuulettuvan alapohjan ja huonetilan tiiveys on erinomainen. Eikös se radon kulkeudu pois ihan sitä samaa reittiä kuin muukin ilma alapohjan ryömintätilasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys 👍 On totta että kaikissa kunnissa rakennusvalvonta ei vaadi rossipohjan ylätuuletuuletusta. Kysyin itse tuota samaa, vastaus oli että virkailijan vaati piirustuksiin tuuletuksen myös yläkautta. Käsitin jotakuinkin asian siten että näin siihen voi asentaa halutessaan jälkeenpäin huippuimurin. Muuta järkevää syytä en keksi, miksi ei pelkkä sivutuuletus riitä. Radon kulkee kaikkialta mistä ilmakin, ja ilma kun etsii aina helpoimman kulkureitin kautta. Taloon se ei sisälle pääse vaikka tulkiksi kaikki tuuletus aukot. Ylipäätänsä tontillamme raadonia ei ole, kallionläpi se ei oikeen pääse kulkemaan.

      Katsoin järkevämmäksi kuitenkin asentaa raadon putki, oma työ kun ei maksa. Kallein oli tuo läpivienti/tuuletus putki katolla. Mikäli talvella alapohja menee liian kylmäksi (pakkasen puolelle) käyn talon alla laittamassa tulpan ylätuuletukseen, pahimpien pakkasten ajaksi. Maaperän lämpö kun pitää tilan aika hyvin plussan puolella, tuon ylätuuletuksen kautta suurinosa lämmöstä karkaa...

      Mikko

      Poista