sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Sisäseinien villoitus ja levytystyöt


Nyt kun saatiin tiiveysmittauksesta erinomaiset arvosanat, pääsi jatkamaan sitäpuolen töitä. Halusin kaikkien rakenteiden olevan näkyvillä tiiveysmittauksessa mikäli korjattavia kohtia olisi tullut. Näitä ei onneksi tullut vaan päästiin jatkaan töitä suoraan mittauksen jälkeen. 

Väliseiniin, seinien 66 mm rankojen sisälle tuli 50 mm villaeriste. Tämä on käytönnössä ainoastaan äänieristeenä väliseinien sisässä. Näin väliseinän ääneneristysrakenne on parhaimmillaan. Mikäli molemmilla puolilla seinää on gyproc-levy ja seinän välissä vain tyhjää tilaa, ääni kuuluu yhtä kovana seinän läpi. Villan laittaminen seinän väliin hidastaa ääniaaltojen kulkemista ja näin pienentää ääntä toisella puolella. Mikäli seinistä haluaa saada vielä äänieristävimmät, onnistuu se lisäämällä gyproc-levyjä molemmille puolille väliseinää.

Joskus aikoinaan rakensin Jumbon läheisyyteen uutta päiväkotia. Asensimme siellä lasten nukkumatilojen väliseiniin tupla gyprocit molemmille puolille seinää ja villoitimme välin 50 mm villalla. Ratkaisu toimi hyvin eikä edes työkaverin ääntä tahtonut kuulla seinän takaa. Vaikka kyseinen kaveri ei ole sieltä hiljaisemmasta päästä. Heh. Muistan myös yhden toimistorakennuskohteen (lentomelu alueella), jonka ulkoseiniin tuli kolme gyproc-levyä. Näin työtilat saatiin tarpeeksi hiljaisiksi. Kaikista hiljaisimmat seinärakenteet on tietenkin betonia ja kiveä. Eli mitä enemmän massaa seinässä on, sitä vähemmän ääntä pääsee rakenteiden läpi.

Kannettiin aluksi muutama levy sisään, että minulla olisi koko ajan ruuvattavaa. Elias kantoi levyjä sisään ja nostettiin ne yhdessä paikalleen. Sitten annoin nauharuuvaimen laulaa taas kuin viimeistä päivää.

Väliseinien villoitus oli nopeaa, koska tarvittavat sähköjohdot pystyi painamaan aina jommalle kummalle puolelle villaa. Kuitenkin siten, että mahdollisimman vähän (mieluiten ei ollenkaan) sähköjohdot kulkevat villan välistä. Se on kuitenkin joidenkin kojerasioiden kanssa mahdotonta, mutta pyritään kuitenkin välttämään sitä. Ulkoseinät oli sinänsä helpompia villoittaa, koska tein johdoille omat kourut, jossa ne kulkivat sisäpinnan tasolla. Villat oli helppo työntää sähköjohtojen taakse, ja sähköjohdot pääsivät varmasti kulkemaan levypinnan lähellä. Ulkoseinät villoitetaan vaakaan ja sisäseinät pystyyn koolauksen mukaan.

Kun ensimmäisen levyn asentaa suoraan, on vatupassin ainut virka lähinnä tarkustus siitä, että suorassa mennään.

Väliseinien levytyksessä pitää ottaa huomioon vastapuolen levytys. Levyt pitää asentaa eri jaolla väliseinärankoihin, jotta seinän rakenteesta saadaan jäykempi. Näin seinä ei pääse vääntymään tai elämisen takia tule kittauksiin niin helposti halkeamia. Tässä on asia, joka on helposti amatöörinkin havaittavissa. Älä siis hyväksy huonosti tehtyä työtä, kun samalla rahalla saa myös oikein tehtyjä rakenteita! Ja mikäli asentelet väliseiniä itse, huomioi tämä levytyksen suunnittelussa. Väärin tehtyä väliseinää pystyy painamaan käsin vinoon jos molemilla puolilla levysaumat on samassa kohtaa. Joustaminen tapahtuu aina helpommin levysaumoista.

Käytin levytyksessä apuna työmaalla pyörineitä elementin asennuspaloja, joita laitoin gyproc-levyn alle vain yhden noin sentin korkean pakan. Näin asennus on helpompaa kun suoruus tulee aina valmiiksi, koska edellinen levy on passissa. Lattialista tulee peittämään alareunan raon. Muistakaan jättää katostakin levy irti noin sentin verran, näin talolle jää vähän elämisen varaa. Katto kun helposti talvella, painavan lumikuorman vuoksi on notkollaan sentin verran. Jos levyt on kiinni katossa, levy murtuu ja sitä kautta katon sekä seinän liitoksesta tulee ruma. Kattoon asenettavan levyn paksuus on kuitenkin 13 mm, joten se peittää yläreunan raon. Elämisestä kertoo sekin, että seinän ja katon levyjen väliä ei kitata ollenkaan kiinni. Jokaiseen sisänurkkaan ja katon rajoihin asennetaan elastinen akryylimassa. Siitä lisää myöhemmin, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Oviaukot sahattiin perinteisesti yläreunasta ja loput työstettiin mattoveitsellä ja gyproc-levyä taivuttaen. Kuvassa näkyy hyvin myös erilainen levyjako seinän eri puolilla. Levysaumat eivät ole siis samoilla runkotolpilla.
Talon pisin väliseinä levytetty lähes kokonaan. Tämän toisen pään levytyksestä tulee seuraavassa päivityksessä tekstiä, koska se sisältää pienen erikoisuuden televisioon liittyen.

Ulkoseinien levytyksessä tulee huomioida sähköjen viennit! Niiden mitat otan aina ylös ja kirjaan ne edelliseen levyyn. Näin saan siirrettyä mitat asennettuun levyyn, jotta en vahingossa yritä ruuvata läpi sähköjohdosta. Tosin tähänkin varauduin sen verran, että jokainen sähköjohdon varaus on tarpeeksi "iso", että se väistää helpommin mahdolliset ruuvit ja naulat. Juuri sen takia, että mikäli haluaa esimerkiksi kiinnittää taulun seinään, ei ensimmäisenä tarvitse ottaa sähköjohtojen kuvia esiin. Kun pidän huolta etten vahingossakaan ruuvaa johtojen kulkureittiä kapeammaksi, niin johdot pääsevät oikeasti liikkumaan tulevaisuudessakin. Tässä nyrkkisääntö johtojen läpivientien reikiin. Kun läpivienti on aina kolme kertaa isompi kuin johto, mahtuu johto liikkumaan vapaasti. Omasta mielestäni tämä sisäpuolen 50 mm eriste höyrysulun päällä on aivan loistava rakennustapa. Nyt voi tauluja ja hyllyjä asennella vapaasti, kunhan pitää huolen että kiinnikkeet eivät ole yli 60 mm pitkiä. Näin höyrysulku pysyy ehjänä. Ei tarvitse mennä kun kymmenen vuotta taaksepäin ja joissain talopaketeissa oli täysin normaalia asentaa gyproc-levy suoraan höyrysulun päälle. Rakenteessa ei ole sinänsä mitään vikaa, jos seiniin ei kiinnitä mitään. Mutta pidemmällä tähtäimellä talon seinien höyrysulut ovat myöhemmin kuin reikäjuusto...

Mitä pienempi "työkalu", sitä enemmän se aina maksaa. Eristyisesti silloin, mikäli sitä voi käyttää vain yhden työvaiheen töissä, koska silloin ostajakunta on merkittävästi pienempi. Mikäli ostajia on vähemmän, maksaa muut enemmän. Mutta minkäs sille mahtaa, kun kyseinen keksintö säästää hermoja, aikaa ja erityisesti rahaa. Näin hukkaa tulee merkittävästi vähemmän.

Seinien levytyksessä jokainen kojerasian reikä on otettava huomioon. Ennen levyjen kiinnitystä on tarkistettava, että rasian pohja on tukevasti seinässä. Tämän jälkeen otetaan levyihin tarkat mitat, jotta reiät osuvat kohdalleen. Ja kyllä, ammattilaisellakin tulee välillä mittauvirheitä, eli hukkaa levyistä tulee aina. Tähän on kuitenkin olemassa työkalu, joka nopeuttaa ja helpottaa työtä. Tämän apuvälineen avulla hukkaa syntyy vähemmän, kun reiät osuvat AINA kohdalleen. Puhun siis magneetista, joka asetetaan kojerasian pohjaan ennen levyn asennusta seinään. Kun levy on kiinnitetty "heppiin" muualta kuin kojerasian kohdalta, asetetaan levyn päälle toinen magneetti, joka hakee "automaattisesti" vastakappaleen seinän takaa. Sitten otetaan 73 mm kuppiporanterä (kojerasia 70 mm, mieluiten rasian ympärille jäisi milli tilaa. Näin levy ei vahingossakaan paina rasiaa) ja kiinnitetään se karaan ja pitkällä terällä porataan läpi magneetin keskimmäisestä reiästä. Kojerasioiden sisällä olevassa magneetissa on keskellä reikä ja sen ympärillä metallinen kaulus. Näin terä ei edes uppoa levyyn ilman, että se on keskellä. Tosin apuvälineiden hinnat on aika kovat. Kävin ostamassa IKH:lta kaksi sarjaa. Hintaa sarjalla oli reilu 100 euroa. Vastaavanlaisia kojerasian magneetteja myydään muuallakin. Ostin siksi nämä "kalliimmat" versiot itselleni, koska olen jutellut työmailla väliseinäurakoitsijoiden kanssa. Siellä näin ensimmäisen kerran kyseiset työkalut, tosin heillä oli niitä kymmenittäin. Levyttäjä iski magneetit paikalleen ja perässä tuli kaveri, joka porasi reiät ja kiinnitti levyt loppuun. On se hienoa nähdä, kuinka ammattilaiset hoitaa homman. He tosin olivat tehneet viimeiset 10 vuotta vain väliseiniä... Itse tykkään siitä, että työtehtävät vaihtelevat ja rakastan haasteita. Jos työ tuntuu liian toistuvalta, pienentää se omalta osaltani työmotivaatiota merkittävästi.

Esimerkki kojerasian kunnolliseen kiinnitykseen. Toisen puolen tukimuovi, joka on poikkastu oikeaan mittaan, eli rungon vahvuiseksi. Näin rasia jää tukevasti seinän sisään ja kojerasian reunat tulee gyprocin kanssa samaan pintaan. Kiinnitin tukimuovin runkotolppaan normaalisti ruuvilla ja painoin rasian tähän kohdallensa kiinni. Ei muuten lähde vetämällä irti.

Rasia painettuna paikalleen.

Kuvassa on levypinnan päälle tulevat magneetit. Niillä saa haettua tarkasti kojerasioiden paikat. Kun kuppiporanterällä poraa tuosta mageetin reiästä...

...menee poranterä kojerasian sisällä olevan magneetin sisään. Vaikka yrittäisi hiukan porata vinoon, on kojerasian pohjassa olevassa mangeetissa metallikaulus ja uritus reiän suuntaan.

Tässä esimerkki porauksesta Instagram-videona:


Jokaiseen kojerasiaan laitetaan valmiiksi suojakansi , ettei ne menisi täyteen kittiä ja maalia. Yleensä puhallan pölyt pois rasian sisältä ennen suojakannen asettamista. Nämä avataan vasta maaluksen jälkeen, kun sähkömies tulee kytkemään rasiat ja katkasimet.

Käytännössä ainoat reiät, mitkä joutui mitoittamaan paikalleen oli IV-putkien läpiviennit. Tosin tarkalla mittauksella nekin onnistui hyvin. Levytyksessä tuli hyvin ilmi jälleen kerran se, miksi IV-putket kannattaa jättää vähän "ylipitkiksi". Kun levyä asennetaan seinälle, pujoitetaan aluksi IV-putki levystä läpi. Tämän jälkeen se "roikkuu" paikallaan ja sen saa työnnettyä paikalleen helposti. Mikäli putki tulisi juuri levyn tasolle, on levy hankalempi asentaa paikalleen. Putki leikataan kuitenkin myöhemmin poikki levyn pinnasta, jotta venttiilit saadaan paikalleen.

Kittaajan elämä helpottuu merkittävästi, mikäli kulmat pystyy aloittamaan leikatulla levyllä. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Seinien tasottaja kyllä kiroaa jokaisen kohdan ylipäätään... Koska kyseessä on reunaohennettu levy, eli jokainen levysauma nauhoitetaan ja kitataan "täyteen." Yksi aisia mikä pitää myös muistaa tehdä kittarille valmiiksi on leikata reunat viistoksi, mikäli asennettavassa levyssä ei ole reunaohennetta (jos levystä on jouduttu leikkaamaan reunaohenne pois).

Gyproc-levyjen asentaminen on työnä aika yksinkertaista ja siihen pystyy "amatöörikin", jolla on vähänkin kädentaitoja. Mikäli meinaat asentaa levyt itse, suosittelen kuitenkin hommaamaan nauharuuvivääntimen, vaikkapa vuokraamosta tai ostamaan uuden laitteen. Se kuitenkin nopeuttaa työtä merkittävästi ja helpottaa kittausvaihetta, koska kaikki ruuvit ovat oikeassa korossa. Gyprocin molemmilla puolilla on paperi, ja muutoin levy on kipsiä. Paperi ei saa mennä ruuvatessa rikki. Jos näin käy, ruuvaus ei pidä ollenkaan kiinni. Ruuvi pitää kiinnittää mielellään kipsilevyn pintaan, voi kiinnittää myös paperipinnan alle noin 0,5-1 mm. Näin säästetään aikaa tasoitusvaiheessa. Aina kun huomaat ruuvin jäävän "kovaksi", pyöräytä se ruuvinvääntimellä oikeaan kohtaan. Koska sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä tapauksessa aivan kirjaimellisesti.

Ja tässäkin työvaiheessa tämä ihana, pieni laadunvalvoja oli työssään.

Seuraavissa päivityksissä käydään läpi television seinälle tekoa ja tietenkin katon levytystä, joka on jo täysin oma hommansa verrattuna seinien levytykseen.

Mikko

2 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä loistoblogi, useamman kerran olen käynyt täältä tarkistamassa miten tietyt vaiheet voisi tehdä. Sopivasti edetään projektissa melko samaa tahtia. Toivottavasti jaksat päivittää blogia samaan malliin loppuun asti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mahtava kuulla. Kyllä kirjoitus motivaatio aina nousee kun saa mukavia kommentteja ja yhteydenottoja. Tosin talo on jonkin verran edellä mitä blogiin kerennyt kirjoittaa, koska kaikki työt tontillakin pitää hoitaa yksin. Tosin en ole ottanut asiasta stressiä vaan olen pitäny huolen että vähintään yksi päivityksen saan viikkoon julkaistua. Että kyllä tarkoitus olisi kirjoittaa blogia talon valmistumiseen asti ja senkin jälkeen, sopii meinaan hyväksi CV-materiaaliksi koko projekti. Mistä sitä tietää vaikka jäisin täysin rakentamaan muille omakotitaloja, eipä tarvitsisi mennä takaisin isoille työmaille. 😜👌

      Mikko

      Poista