Valmis lastenhuone

Ensimmäiset tavarat paikoillaan.

Täällä kirjoittelee pitkästä aikaa Mari. Kiran huone taisi olla ensimmäinen huone, joka oli ensimmäisenä valmis. Sisustuksen puolesta siis. Haaveilin lastenhuoneesta jo koko rakennusajan ja olin siis ehtinyt miettiä jokaisen lelun paikat etukäteen. Mutta täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että siitä tuli vielä hienompi kun olin osannut haaveilla. Käydään siis tässä vielä kuvina läpi Kiran huone ja sieltä löytyvät ihanuudet. Ajattelin aloittaa järjestyksessä siitä, kun huoneeseen tullaan sisälle.

1. Pieni pöytä

Mielestäni harmaa betonilattia sopii täydellisesti yhteen pinkin ja valkoisen kanssa. Emme halunneet peittää sitä, pikemminkin korostaa sen kauneutta.

Halusin Kiran huoneeseen pienen pöydän esimerkiksi piirtämistä, pelaamista ja kotileikkejä varten. Kira tekee mielellään ruokaa omassa keittiössään ja on monta kertaa kattanut pöydän koreaksi niin pehmoleluja, äitiä, isiä, sukulaisia kuin kavereitakin varten. Meillä kävi tosi hyvä tuuri, koska ihana ystäväni oli juuri luopumassa näistä kalusteista, koska he tarvitsivat pojalleen isompaa ja korkeampaa pöytää. Niimpä nämä saivat uuden kodin Kiran huoneesta. Ja ovat mielestäni juuri tähän kohtaan passelit. Pöytä ja tuolit löytyvät Ikeasta. 

2. Majasänky ja sen säilytysratkaisut

Maja sisältäpäin.

Nuken tarvikkeet löytyvät täältä näppärästi ja pysyvät järjestyksessä.

Kiran on helppo napata vaatteet aamuisin.

Kyllä, Kira mahtuu nukkumaan sängyssä lukuisista pehmoleluista huolimatta. Heh. Päiväpeittona toimii Ikean viltti.

Ihana kirppislöytö. Nukkekodilla on kiva leikkiä pehmeällä alustalla samalla loikoillen.

Osa kalusteista tuli nukkekodin mukana. Osan olen ostanut jälikäteen Internetin ihmeellisestä maailmasta.

Mikko kertoikin tarkemmin majasängyn synnystä ja teosta täällä. Halusin kuitenkin vielä näyttää teille muutaman jutun siihen liittyen. Ensinäkin tuosta säilytystilasta, josta Mikkokin puhui. Kiran huoneeseen tultaessa Kira pääsee siis ensimmäisestä ovesta majan sisälle. Sieltä löytyy mukava pesämäinen tila, jossa on mukavaa loikoilla tai lukea vaikkapa kirjoja. Majassa on myös hyllytilaa leluille. Näin lattia pysyy tyhjänä ja tilaa on näin ollen enemmän. Seuraavan oven takanta löytyy nuken tarvikkeet. Kira on ollut pienestä pitäen kova huolehtimaan ja hoitamaan vauvoja. Nukkeleikit ovat siis hänelle mieluisia. Nuken tavarat säilyvät kaapissa hyvässä järjestyksessä, eivätkä ole tiellä muutoin pienessä huoneessa. Tämän kaapin vierestä löytyy Kiran vaatekaappi. Kira on tykännyt jo pidemmän aikaa valita itse vaatteensa ja ottaa ne aamuisin itse kaapista. Tämä onkin juuri täydellisen korkuinen siihen tarkoitukseen. Ja vielä toistaikseksi pienen tytön vaatteet mahtuvat vallan mainiosti näille hyllyille. 

Kira nukkuu siis majan päällä omalla patjallaan. Lisäksi ylhäällä on myös tilaa leikkiä. Löysin Tuusulan Murulasta (ihana lastenkirpputori) söpön nukkekodin tarvikkeineen jo viime talvena. Hintakaan ei ollut paha, muistaakseni 20 euron luokkaa. Tiesin jo silloin tämän tulevan keskeiselle paikalle Kiran uuteen huoneeseen. No nyt se on ihanasti tuolla ylhäällä ja siinä on mukavaa leikkiä samalla pehmeällä alustalla köllötellen. Murulasta vielä sen verran, että suosittelen Isolla Ässällä. Olen innokas kirppiksien kiertäjä ja tuolta varsinkin olen tehnyt monet ihanat löydöt. 

3. Nuken sänky ja yhdistelmärattaat

Osa nuken vaatteista löytyy laatikosta sängyn vierestä.

Kuten jo mainitsin Kiran lempileikkeihin kuuluu nuken hoitaminen. Kiralta löytyy kaksi nukkea, jotka olen nekin hamstrannut kirppikseltä. Nuken pinnasänky on ostettu muistaakseni Jollyroomista. En näin äkkiseltään sitä kuitenkaan sieltä löytänyt. 

Mietin pitkään millaiset nukenvaunut haluan Kiralle. Lopulta törmäsin näihin Smobyn yhdistelmärattaisiin Pink Or Blue-sivustolla ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ovat nyt näköjään  toistaiseksi loppuunmyydyt. Enkä ihmettele yhtään, ovat nimittäin tosi söpöt ja olleet hyvät ja kestävät käytössä. Vaunuista saa siis kopan irti ja ne saa muutettua istuttavaksi. Ihan kuin oikeatkin yhdistelmävaunut. Vau sanon minä. Ja niin sanoi Kirakin, kun ensimmäistä kertaa näki. Uskon, että näillä leikitään vielä pitkään meidän perheessä. Ystäväni Henna (hänet löytää blogista Siksakaten) on loihtinut muun muassa tuon ihanan vaunuverhon. Hän on tehnyt myös Kiran nukeille lukuisia vaatteita, peittoja ja tyynyjä. Muun muassa nuo vanhasta päivityksestä löytyvät Vimman kankaista tehdyt nuken vaatteet ovat hänen tekemiään. 

4. Nuken vaaterekki ja sisustustikkaat heinäseipäistä

Kerroinkin jo aiemmin näistä isäni tekemistä ihanuuksista täällä. Nyt ne saivat arvoisensa paikan Kiran uudesta huoneesta. Luimme talvella iltasadun tikkaissa olevan valosarjan valossa. Mielestäni nämä kruunaavat Kiran huoneen ja rekki onkin ollut ahkerassa leikkikäytössä kavereidenkin kanssa. 

5. Trofast säilytyskokonaisuus

Tämä sopii kuin nenä päähän värienkin puolesta.

Ikean Trofast säilytyskokonaisuus valikoitui meille monestakin syystä: 

• Sopiva korkeus sängyn rappusiksi.
• Ulkonäkö.
• Tukevuus. Hylly kestää kiipeämisen.
• Säilytystila. Kiran huone on melko pieni, joten tähän mahtui paljon leluja suht pieneen tilaan.
• Lelujen lajittelun helppous. Kira osaa siivota lelut itse paikoilleen, koska kaikilla leluilla on järkevä oma paikkansa ja pienenkin lapsen on helppo hahmottaa mitkä lelut kuuluvat mihinkin. 

6. Matto ja leikkikeittiö

Tämä upea matto kruunaa huoneen ja sopii tänne mielestäni tosi hyvin.

Keittiön alla on kori leikkiruokia varten.

Ruokailuvälineet ja astiat pysyvät hyvin järjestyksessä korien avulla. Nämä ovat siis leikkikeittiön sisällä ja nekään eivät vie leikkitilaa huoneesta.

Pohdin aika kauan millaisen maton haluan Kiran huoneeseen. Tila, johon matto tuli ei ole kovinkaan iso. En myöskään halunnut peittää turhaksi kaunista lattiaa, niin kuin alussakin mainitsin. Päädyin pyöreään mattoon, koska se sopi mielestäni muodoltaan parhaiten tähän tilaan. Onneksi ihana työkaverini halusi tehdä maton ja siitä tuli kyllä täydellinen. Helena teki myös ensimmäisessä kuvassa näkyvän (pöydän päällä olevan) korin.

Olen aina pitänyt Ikean leikkikeittiön ulkonäöstä. Ja pakkohan se oli hommata, kun sattui tulemaan viime talvena tosi hyvään hintaan vastaan Facebookin kirppisryhmässä. Astioista ollaan osa saatu tai hamstrattu kirppiksiltä. Leikkiruista olen nuo virkatut ihanuudet ostanut SUMU Design:ista. Suosittelen tutustamaan. Tuotteet ovat kotimaisia ja käsintehtyjä. Ja ne valmistetaan täällä Vantaalla. Sieltä löytyy vaikka mitä ihanaa virkatuista Oreo-kekseistä, jäätelötötteröistä, hedelmistä, päähineisiin ja vaatteisiin asti. Kiran mummi, eli minun äitini on tehnyt nuo ihanat pannunaluset ja patalaput.

Tähän rappusten takana olevalle seinälle haaveilen vielä muutaa yksinkertaista valkeaa hyllylevyä tai esimerkiksi tämäntyyppisiä kuutiohyllyjä. Onko kenelläkään ideoita? Olisi kiva saada esimerkiksi muutama Kiran vauvamuisto ja valokuva esille.

Mitäs olette mieltä huoneesta? Minusta tästä tuli juurikin Kiran ja meidän näköinen. Ja on ihanaa seurata miten Kira viihtyy leikeissään tässä rakkaudella valmistetussa huoneessa.

Mari

Betonilattian käsittely

Betonilattian valu ei valitettavasti mennyt suunnitelmien mukaan. Ei edes lähelle...

Saimme Kastellin talonäytökseen käsiteltyä yhden makuuhuoneen lattian. Tämä tehtiin kokeeksi, jotta nähtiin millainen lattiasta tulee kyseisellä käsittelyllä. Jos käsittely olisi mennyt "pieleen", olisi ollut huomattavasti helpompaa hioa käsittelyaineet pois yhdestä huoneesta. Joten näytössä kävijät (lähes 100 ihmistä) saivat hiukan esimakua siitä, miltä betonilattia tulee näyttämään. Tässä päivityksessä käymme tarkemmin läpi betonilattian käsittelyä.

Vaikka en tykkää parjata ketään täällä blogin puolella, kehun kyllä jos aihetta on, mutta nyt on kuitenkin pakko antaa negatiivista palautetta lattian teko porukasta. Olen nimittäin saanut kymmeniä viestejä muilta kyseisen firman asiakkailta tai mahdollisesti tulevilta sellaisilta... No niistä ei sen enempää vaan kerron vain omasta kokemuksesta. Kun lattian hionta- ja käsittelyhetki lähestyi, yritin lähes kuukauden ajan soitella kyseiseen firmaan,  jotta he tulisivat hiomaan betonilattian tai saisin neuvot ja laitteet vuokralle ja tekisin lattian itse valmiiksi. Soittoihin ei kuitenkaan koskaan vastattu ja niimpä lopulta vuokrasin Ramirentiltä lattiahiomakoneen (kyseistä konetta käytetään myös kevyissä lattiahionnoissa). Poistin lattiasuojaukset ja rupesin hiomaan lattiaa. Luulin lattian pienten epätasaisuuksien häviävän "helposti". Toisin kuitenkin kävi. En meinannut saada hiottua kopterin laipan epätasaisuuksia millään. Vaikka teksti voi äkkiseltään vaikuttaa timpurin totaaliselta avautumiselta, niin ei huolta. Kaikki päättyi lopulta hyvin, ellei jopa erinomaisesti. Kommentoikaa toki mitä mieltä itse olette lopputuloksesta. 

Vuokrasin Ramisentiltä ehkä tunnetuimman lattiahiomakoneen, Columbus merkkisen. Siitä en tiedä onko kyseinen malli markkinoiden paras vai halvin, mutta olen nähnyt kyseisen laitteen lähes jokaisella työmaalla. Olen myös nähnyt kyseistä laitetta käytettävän lattian kiillotuksessa. Tosin silloin koneeseen laitetaan paperialuslaikan siaan kiillotuslaikka. Koneeseen saa kytkettyä myös timantti- ja kivilaikat, mikäli pintaa halutaan saada pois enemmän. Kivilaikka vastaa suurinpiirtein samaa tasoa kuin 16 tai 32 paperi, se vain on huomattavasti painavampi. Timanttilaikalla pintaa saa hiottua rajustikin. Siitä tosin jää lattiaan uria, joten sitä en voi käyttää omassa lattiassa. Jokainen ura pitäisi saada hiottua pois, joten se ei ole oikotie onneen tässäkään työvaiheessa.

Hioin itse makuuhuoneen lattiaa noin kuusi tuntia paperilaikalla, jonka karheus oli 16. Vaihdoin ja käänsin laikan noin 1-1,5 tunnin välein, huonolla paperilla kun ei saa mitään aikaiseksi. Suurimmalta osalta lattia tuntui jopa todella hyvältä, epätasaisuuksia jäi silti merkittävästi. Ne erottui lattiasta paljain silmin luonnon valossa, sekä tuntui kädellä kokeiltuna todella pahoilta. Toiset kohdat oli karheita kuin hiekkapaperi (niissä kohdissa missä kopteri oli haukannut hiukan liian syvältä). Toisissa kohdissa kopteri oli tehnyt korkeamman reunan. No näistä selvitään kyllä ennemmin tai myöhemmin hiomalla. Tästä päästäänkin toiseen ongelmaan, eli Mastertop kuivasirotepinnoitteen paksuuteen. Pinnoitteen pitäisi olla 3-4 mm paksu, toisin kuitenkin oli. Alle puolentunnin hiomisen jälkeen oli tumma pinnoite hiottu pois lähes kokonaan makuuhuoneen lattiasta. Siellä pinnoitteen paksuus ei siis voinut olla milliä paksumpi mitenkään päin mitattuna. Toisissa kohdissa tosin väri pysyi tummana pidemmänkin hiomisen jälkeen. Kuitenkin vaikka pinnoitteen yrittäisi hioa kokonaan betonista, se ei todellisuudessa lähde ikinä kokonaan pois. Nimittäin sirotteen ainesosat menevät todella syvälle betonin huokosiin. Näätte tämän päivityksen loppuvaiheen kuvista. Yksi betonilattian valintaperuste oli "elävä" pinta, tosin näin elävää emme edes olleet kuvitelleet. Mikä siis tuli "lopputulokseksi" oman hiomisen jälkeen. Onneksi työmaalla ei ollut lapsia kuulemassa. Tosin naapurit saattoivat kyllä kuulla voimasanojen kaiun...

Koska en kuullut työmaaradiota koneesta lähtevän kimeän äänen yli, joten turvauduin omiin radiolla varustettuihin Peltoreihin. Näistä saa vaikka bluethootin kautta kuunneltua haluamaansa musiikkia ja tarvittaessa vaikka jutella puhelimessa. Peltoreiden mikki suodattaa nimittäin kovat äänet, joten toinen osapuoli kuulee puheen selkeästi ja kirkkaasti. Ette usko kuinka paljon musiikki antaa työmotivaatiota, puhumattakaan muista ominaisuuksista.

Turvauduin hionnassa jopa "köyhänmiehen" kivilaikka versioon, eli nostin yhden laastisäkin koneen päälle painoksi. Tämän "tempun" olen työmaalla nähnyt useasti. Tällä saadaan koneeseen enemmän painoa, joten paperi puree huomattavasti paremmin. Tosin säkki pitää asettaa hyvin ja tarkkailla välillä koneen ilmanottoaukkoja. Ilmanottoaukot kun on koneen yläosassa sivuilla, eikä säkki saa peittää niitä. Lattiahiomtakoneen käyttö on jokaisella ensimmäisellä kerralla suht hankalaa, mutta koneen peruskäsittelyn oppii kyllä vartissa. Kunhan muistaa aloittaa keskeltä lattiaa. Meinaan käynnistäessä ensimmäistä kertaa kone ampaisee aina sivullepäin ja kovaa. Seinän vieressä käynnistäessä saa seinään helposti ison kolon. Muutaman käynnistyksen jälkeen saa koneen käytön jo suht hyvin balanssiin.

Äkkiseltään kuvasta voisi päätellä lattian pinnan olevan tasainen. Sitä se olikin kyllä suurimmaksi osaksi, mutta silti kuvassakin erottaa muutaman kopterin tekemän kohouman. Yksi ongelma tuottaa päänvaivaa, toinen tuo jo "kevyen" ketutuksen maun työntekoon. Nimittäin tuo pinnoite, josta jo aiemmin puhuin.

Olohuoneen lattian kerkesin hioa noin puoleen väliin. Kuvasta voi päätellä mitkä alueet on hiottu ja mitkä ei. Kuvan vasemmassa reunassa en käynyt koneen kanssa kertaakaan, oikeaa puolta on hiottu reilu tunti. Kuvassa laastisäkkien päällä istuu koulupoika, kenet päästin myös kokeilemaan lattiahiomakoneen käyttöä.

Betonilattian tekemisessä on aina ISOT riskit, se jo tiedettiin kun tähän ryhdyttiin. Olin jopa tehnyt hätä-/varasuunnitelman juuri tällaista tilannetta varten. Eli parketti tai muu vastaava. Silti rehellisesti sanottuna pettymys oli uskomattoman suuri, kun tulin siihen lopputulokseen etten saa lattiasta ikinä tasaista tai edes kelvollista hiomalla sitä vuokrakoneilla. Voin kertoa, että harmitti, ihan uskomattoman paljon. Olin pettynyt ja vihainen lattiatyön jäljestä. Pinta ei ollut edes lähellä sitä lopputulosta, mitä olisin lattiasta halunnut tai toivonut. Lattiassa oli myös muutama halkeama. Aina kiroilun äänenvoimakkuuden noustessa, koulupoikani totesi ääneen: "Taisi löytyä uusi halkeama". Ja kyllä, se piti paikkaansa. Vaikka tiedostin niitä helposti tulevan. Ne ei rakenteellisesti haittaa lattiassa,  koska kysymyksessä on kuitenkin vain pintahalkeamat. Se on lähinnä ulkonäöllinen ongelma. Ja siinä mielentilassa ei uuden pienenkään halkeaman löytyminen aiheuttanut ilon kiljahduksia vaan kaikkea muuta. Jokainen löydetty halkeama tuntui löytyvän aina vain näkyvämmältä paikalta, joten kaikkia ei varmasti saa nätisti piiloon tai paikattua.

No kävin palauttamassa hiomakoneen, koska totesin sen olevan täysin toivotonta työtä niin kevyellä laitteistolla suoritettavaksi. Palasin työmaalle ja rauhoitin mieleni. Tämän jälkeen otin puhelimen käteen ja rupesin lauantain ratoksi soittamaan läpi kaikki betonilattioiden käsittelijät ja pinnoittajat. Soitin varmaan kymmenelle urakoitsijalle. Suurin osa ehdotti laminaattia tai vastaavaa, kun kuuli omista työtunneistani hionnan parissa ja lopputuloksesta. En kuitenkaan luovuttanut vaan yritin pyytää heitä katsomaan ja arvoimaan lattian todellisen tilanteen. No paikan päällä taisi käydä loppujen lopuksi neljä urakoitsijaa. Lähes kaikkien vastaus oli suurinpiirtein näin: "En ole ikinä nähnyt näin huonosti tehtyä betonilattiaa. Tämä on laminaatille tai vastaavalle tarpeeksi hyvä, mutta valmiiksi pinnaksi jätettynä aivan kelvoton." He totesivat ettei lattiaa ole edes järkeä yrittää lähteä korjaamaan, se onnistuu kyllä, mutta tulee niin kalliiksi että sillä hinnalla saisi kuulemma ostettua kaupan kalleinta parkettia. Kunnes se ainut, omien sanojeni mukaan pelastava enkeli, Uudenmaan Laatupinnoituksen Jari, sanoi sanat : "Tästä tulee joko rumin tai hienoin koskaan tekemäni lattia." Hän siis lupasi lähteä yrittämään lattian korjaamista. Sovittiin kuitenkin että kokeillaan yksi huone aluksi. Mikäli lattian korjaus ei onnistu, vedän laminaatin tai parketin päälle.

Lattian hionta 

Jari saapui työmaalle ja käytiin paikat läpi. Jouduin itse lähtemään kotiin lapsenvahti hommiin, kun emännällä oli muuta menoa. Jari jäi siis hiomaan makuuhuoneen lattiaa oman täyden työpäivänsä jälkeen. Iso kiitos siitä!

Ison auton hyötyjä, saa kerralla kuljetettua kaikki tarvittavat laitteet.

Koska lattian epätasaisuudet oli suuria, päätti Jari hioa makuuhuoneen lattian käsikäyttöisellä koneella. Tekniikka oli kyllä hienoa katseltavaa. Eipä tule selkä ainakaan kipeäksi, kun huoltojakkara (korjaamoilta tuttu kapistus) on rinnan alla.

Lattia hiottu ja ensimmäinen käsittely tehty.

Toinen käsittely tehty ja kiillotettu. Kuvia on erittäin vaikea ottaa, jossa näkyisi lattia todelisuudessa. Näyttää nimittäin paikan päällä ihan erilaiselta.

Koska makuuhuoneen lattian työjälkeen oltiin vähintäänkin tyytyväisiä, tehtiin sama käsittely myös muiden tilojen lattioihin. Jari hioi lattiat isommalla hiomakoneella eikä pölyä juuri syntynyt kun käytössä oli kunnon imurit. Uudenmaan Laatupinnoituksella on myös omat muovitimanttiterät hiomakoneisiin. Nämä on suomennettuna hiekkapaperin ja normaalin timantin välimuoto. Näillä hiottuna lattiasta saa epätasaisuudet pois, ilman että lattiaan tulee naarmuja. Oikeilla ammattikoneilla kun työ kun työ on nopeampaa tehdä.

Olohuoneen hionnat aloitettu.

Kunnon työmaaimurin ansiosta ei juuri pölyä hionnassa syntynyt.

Reunat ja isoimmat epätasaisuudet käsiteltiin pienemmällä käsikoneella.

Olohuone ja keittiö hiottuna ennen käsittelyä.

Halkeamat ja pintakäsittely

Kuvasta ei välttämättä arvaisi mitä purkkiin on laitettu. Purkkiin on sekoitettu halkeamien oma täyttömassa. Väri täyttömassalle saatiin hiontapölystä, joka lähti lattiasta. Näin saadaan lopullinen värisävy suht lähelle lopputulosta.  Kuitenkin jokainen paikka tulee näkymään ja erottumaan lattiasta aina jonkun verran, joten joissain tilanteissa kannattaa miettiä haluaako halkeamia korjata. Mikäli halkeamat lattiassa on pieniä tai ne eivät häiritse elämää, kannattaa vähintään harkita ettei niitä paikkaisi ollenkaan. Meillä kuitenkin halkeamat oli pahimmillaan noin 2 mm levysiä. Koko ei sinänsä ollut ongelma, vaan terävät reunat. Reunoihin nimittäin olisi saanut rikottua sukan helposti ja paljan jaloin haavojen syntyminen on mahdollista. Tätä ei siis haluttu. Ja mainitsen vielä; jokainen betonilattia on halki jostain kohtaa! Mikäli tätä riskiä ei pysty hyväksymään, tulee betonilattia jättää omista vaihtoehdoista heti pois. Halkeamia lattiaan voi myös syntyä lattian iän myötä. Kun nämä asiat ottaa huomioon, voi betonilattiaa harkita.

Halkeamat painettin lastaa apuna käyttäen täyteen korjaus massaa, jonka Jari sekotti autossa. Tuote on epoksipohjainen.

Lattia käsiteltiin ensiksi kuvan Sem Protect Si-aineella, jolla pinnasta saadaan pölyämätön. Tarkempia käyttöohjeita en viitsi uudestaan kirjoittaa kun kuvasta ne jo löytyy.

Kun lattia oli käsitelty pölynsidonta-aineella, pääsi lattiaa vielä "sävyttämään". Koska lattiaan haluttiin saada hiukan enemmän tummuutta kun perinteinen "betoninharmaa", käsiteltiin lattiat kuvan faceal Wetlookilla. 

Koska kuitenkin tämä päivitys saa jälleen sähköpostini laulamaan, (ihanaa kun laitatte kysymyksiä ja vastailen niihin mielelläni) pääset täältä katsomaan tuotteen käyttöohjeet. Käsittelen tässä siis vain pääpiirteittäin faceal Wetlookin käyttöä. Kyseinen aine on betonin väritön suoja-aine, mutta jättää betoniin "märän" ulkonäön. Tuote kestää kovaa kulutusta ja jättää betonille helposti puhdistettavan pinnan. Rasva- ja öljypohjaiset tuotteet eivät myöskään pääse imeytymään betoniin. Ainakin tuotetiedoissa kehuttiin tuotetta niin vanhojen kuin uusien betonipintojen käsittelyssä. Käsittelykertoja tehdään kolme, joista ensimmäinen tehdään veteen laimennettuna 50/50 suhteella. Tuotteen kiiltoasteet ovat: supermatta, matta ja kiiltävä. Meillä käytettiin mattaa ja saatiin lattian elävyys korostumaan hyvin. Ensimmäisissä kuvissa täysin puhtaana lattia heijasti hiukan valoa (kuvissa korostuu reilusti), kuitenkaan lattia ei montaa tuntia näytä täysin mopatulta. Jokaisen kerroksen välissä lattiaa kiillotettiin lattiakiillotuskoneella, näin saatiin lattia lämpenemään ja sen ansiosta pinnoiteaine reagoimaan oikealla tavalla. Samalla saatiin pinta kiiltäväksi ja paremmin kiinni lattiaan. Lattian kiillotuskoneella lattian pinta lämpeää hiukan ja tuote tarraa paremmin betoniin kiinni.

Faceal Wetlook levitetään lattiaan ruiskulla ja perään mopataan se tasaisesti lattiaan

Lattia käsiteltynä ja mopattuna, nyt on tauon paikka. Odotetaan että lattia kuivuu, niin pääsee välissä kiillottamaan.

Lattia kiillotettin jokaisen pinnoitekerroksen välissä kiillotuskoneella.

Lopputulos ja fiilikset

Tässä valmis lattia. Kiiltävän ja paksun pinnoitteen asiosta lattiasta saatiin todella eläväpintainen. Aika suuri ero lattian toisen ja kolmannen käsittelyn välillä. Todelisuudessa katon valaisimet eivät heijastu näin hyvin mitä kuvasta voisi päätellä.

Tässä näkyy hyvin olohuoneen lattia ja todellinen värisävy. 

Kuvassa keittiön lattia.

No lähtisinkö tähän uudelleen ja valitsisinko yhä betonilattian? Kyllä, vaikka voimasanoja tuli käytettyä tiukemmissa tilanteissa enemmän kuin laki sallii. Lopputulos on täysin erilainen kuin suunniteltiin, silti lopputulos saa hymyn huulille. Erityiskiitos ja iso hatunnosto pitää kyllä antaa Uudenmaan Laatupinnoituksen Jarille. Hän kävi iltatöinä hiomassa ja käsittelemässä lattian. Hyvillä miehillä kun on töitä enemmän kun kerkeää tehdä. Ilman häntä meillä olisi nyt varmaankin laminaatti- tai parkettilattia, eikä näin ihanaa ja uniikkia lopputulosta. Betonilattian pystyy siis käsittelemään itsekin, mikäli vain valu on tehty vähintäänkin erinomaisesti. Ja tekijältä täytyy löytyä malttia ja kunnon koneet työn hoitamiseen. Kuitenkin, mikäli kaikki nämä ei kohtaa, suosittelen suosiolla tilaamaan ammattilaisen paikalle. Oikeilla työkoneilla työ sujuu nopeammin ja jälki on priimaa.

Tähän loppuun voisin sanoa kevennyksen siitä, miten varmistetaan ettei oma poika/tytär lähde rakennusalalle:

"Miten varmistetaan ettei lapsi jää rakennusalalle?"

Antamalla hänelle maailman tylsin saha ja rikkinäiset työkalut. 

Huonoilla työkaluilla väkertäminen ei ole mukavaa ja työn jälki on aina sen näköistä kun työkalutkin. Hyvillä ja laadukkailla työkaluilla työskentely on mukavaa ja voisi vaikka vahingossa tykätä näistä töistä "liikaa" ja päätyä rakennusalalle. Aivan kuten allekirjoittanut 😆.

Mikko