lauantai 22. heinäkuuta 2017

Mars mars sisätöihin


Asensin tuulenohjaimet kattotuolien väliin talon pohjoispäätyyn. Samalla kun asensin tuulenohjaimet, asensin hyttysverkot tuuletusaukkoon. Hyttysverkot tuli koko talon räystäyden ympäri. Tuulenohjaimet joutuu asentaamaan, ettei ilmavirrat siirrä puhallusvillaa pois talon ulkoreunalta. Länsipuolella ilmavirrat ei vaikuta puhallusvillaan, koska tuuletusaukosta on lähes metri matkaa puhalluvillan yläpintaan. Jos tuulenohjaimen jättää asentamatta, liikuttaa ilmavirta seinän edestä villat kasalle noin metrin päähän seinästä. Pahviset tuulenohjaimet on helppo leikellä ja taitella oikean kokoisiksi.

Metallisen hyttysverkon kiinnitin nitojalla. Näin katolle ei pääse edes ampiaiset tekemään pesiään.
Leikkasin ja taittelin tuulenohjaimet oikean kokoisiksi.
Tämän jälkeen asensin tuulenohjaimet paikalleen nitojan avulla. Ilmarakoa jätin noin 10cm, jotta ilma pääsee kiertämään ongelmitta. Minimi tuuletusrako on 5cm.
Tuulenohjaimet kiinnitin vielä 25x50mm rimoilla kattotuolin kylkeen. Koska pelkillä niiteillä kiinnitetty pahvi ei välttämättä kestä kovia tuulenpuuskia.

Ostamani rakennustelineet saapuivat tontille jo ennen juhannusta. Nyt on Layher-alumiinitelineitä talon ympärille. Telineistä saa rakennettua yhteen tasoon 25 metriä pitkän telineen kahden metrin jalkatasoon. Jalkatasolla meinataan telineen korkeutta, missä jalat ovat. Nämä on kevyitä rakentaa ja pystyttää yksin ja halutessaan osia voi ostaa vaikka yksittäin lisää. Telinekasalla pystyy rakentamaan vaikka minkä mallisia ja muotoisia telineitä. Mikäli haluaa, niin vaikka ylöspäin onnistuu rakentamaan 12,5 metriä korkeat telineet, jonka jalkakorkeus on huimat viisi metriä. Kun en tontilla enää tarvitse telineitä, vuokraan ne muille käyttöön järkihinnalla. Myöhempiä projekteja varten minulla on telineet sitten valmiina, eli niitä ei kannata myydä. Talomme ulkoseinien juoksumitta on noin 50 metriä, eli näillä pystyy tekemään puoli talo aina kerrallaan. Sitten telineet pitää purkaa ja kasata uudestaan. Naapuritalon rakentajan vinkin mukaan; jos elämässä tietää rakentavansa vain yhden talon, kannattaa telineet vuokrata. Mikäli tietää rakentavansa elämänsä aikana useamman talon kuin yhden, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ostaa omat telineet.

Nämä telineet menee pieneen tilaan, jopa kahteen pieneen nippuun.

Ennen höyrynsulkumuovien asennusta kannattaa siivota ja imuroida hyvin. Ja etenkin kaikki terävä kannattaa poistaa lähialueelta, missä työskennellään muovin kanssa. Avasimme muovirullat aluksi lattialla koko tilan pituudelta, näin saimme leikattua rullasta oikean mittaisen palasen.


Super näppärä apuväline siivouksessa ja muutenkin työmaan järjestyksen pidossa. Eikä hinta ollut kuin 20€, sillä ei millään saa kaveria pitämään jätesäkkiä auki koko työmaan ajan eli reilun 6kk ajan. 

Ainoa mikä harmittaa on se, etten tajunnut ostaa tätä ennen villoitusta. Olisi nimitääin ollut siinä vaiheessa uskomattoman hyvä apuri.

Juhannuksen jälkeen taloon ruvettiin asentamaan höyrynsulkumuovia. Ensimmäisen muovinpalasen asensin itse kattoon ja totesin sen saman mitä ennenkin yksin muovia asentaessa. Ei kertakaikkiaan mitään järkeä repiä muovia kattoon yksin. Ja ne näsäviisaat ketkä sanoo sen onnistuvan helposti. Joo onnistuu, mutta ei talosta takuulla tule yhtä tiivis kuin kaksin asennettuna. Repeämiä tulee muoviin helpommin. Tästä syystä ensimmäisen muovin jälkeen pyysin jälleen Mikan kaveriksi.

Kuvassa näkyy hyvin tapa miten höyrysulku asennetaan. Aluksi niitataan toinen reuna kokonaan kiinni. Jonka jälkeen keskeltä muovia se kiinnitetään koko matkalta. Tästä edetään järjestyksessä reunoja kohti. Näin ryppyjä muoviin tulee vähemmän ja muovin saa asennettua nätisti paikalleen.

Ensimmäinen muovi paikallaan.

Ensimmäisen muovin jälkeen laitoimme Mikan kanssa muovit aluksi kattoon siten, että muovi tulee seinien päälle vähintään 40 cm. Joihinkin kohtiin limitystä tuli yli 50 cm, minimi limitys katossa on 30 cm, seinissä 15 cm.  Meillä oli kaikkialla se vähintään 40 cm, kerta kun muovia riitti reilusti. Loput kuitenkin olisi lentänyt roskiin, miksi siis säästellä tässä, kun rullat tulivat talopaketin mukana. Taitaa olla ainut asia, mitä paketissa tuli reilusti ylimääräistä. No toisaalta kun rullat on sen verran isoja, tulee sitä helposti puolikin rullaa liikaa. 

Aina ensimmäisenä muovitetaan katto. jonka jälkeen vasta seinät. Siten, että katon muovit taittuu seinille vähintään sen 30 cm. Mikäli katon korkeus vaihtelee, aloitetaan muovitus korkeimmasta kohdasta, jotta liitoksista tulee tiiviimpiä. Höyrynsulkumuovin asennukseen kävin ostamassa Raptorin nitojan, kun en löytänyt omia mistään. Tätä tarvitsen omassa työssäni niin harvoin, joten yleensä semmoiset työkalut tuppaa häviämään laatikon tai varastojen perälle. No K-Rauta 75:n pelastaa jälleen... Muovi nidotaan kattotuolien alapaarteeseen kiinni, ja käytäntö "Less is more" pätee tässäkin. Tarkoitus on vain pitää muovi kiinni sen aikaa kunnes koolauspuut kiinnitetään. Liika nitominen vain huonontaa rakennuksen tiiviyttä. Ja muistutus; pidä höyrynsulkuteippirulla taskussasi ja teippaa mahdolliset reiät aina kun huomaat niitä tulevan. Reikiä tulee asentaessa aina, mikäli niiden paikkaamisen jättää myöhemmäksi, varmasti joku unohtuu paikata.

Ja taas vain pitkä reuna kiinni.

Ja sen jälkeen lähdetään nitomaan keskeltä reunoille päin. Tässä on hyvä, jos toinen pystyy tukemaan muovia esimerkiksi passilla, jossa on teippi päässä. Näin reikiä ei synny muoviin niin helposti. Mikäli muovia ei tue, voi se omasta painosta repeytyä niiteistään, etenkin alussa kun koko muovin paino on muutaman niitin varassa.

Kun katossa on höyrynsulkumuovit, aloitetaan asennus seinistä. Kun seinien muovi limitetään katon muoviin, on muistettava limitys vähintään 30 cm. Tässä kohtaa, niin kun muovin limityksessä ylipäätänsä, liika ei haittaa, mutta sillä ei ole käytännön hyötyä. Muovia kannattaa asentaa aina mahdollisimman isoina paloina. Eli mieluiten koko seinän mitalta, näin päästään vähemmällä teippaamisella ja rakenteesta tulee tiiviimpi. Seiniin asennettu muovi jätettiin "ylipitkäksi" lattialle, jonka päälle lattiavalu tulee. Näin rakenteen tiiviydestä tulee yhtenäinen.

Ja seinissä samaa menetelmää käyttäen rulla auki ja leikataan oikean kokoinen palanen. 
Muovit kiinnitimme kahdestaan vain yläreunasta. Kiinnitin ne paremmin itsekseni ja leikkasin ikkunoiden kohdille aukot. 

Kun muovit on asennettu talon ympäri, kaikki saumat teipataan. Samalla taas tarkkaillaan onko muoviin tullut asennuksessa reikiä ja teipataan kaikki löytyneet reiät huolellisesti. Nitojan niittejä ei kuitenkaan tarvitse teipata. Nykyään taloihin tehdään tiiviysmittaus, jolla varmistutaan höyrynsulun tiiviydestä. Mikäli tiiviysmittausta ei suorita, tulee talon energiatodistukseen merkittävästi huonompi arvosana ja tiiviydeksi numero neljä. Normaalisti nykytalot on 1,5-2 paikkeilla tiiviyslukuina.

Tekevälle sattuu...
... Mutta onneksi Sitko-teippi pelastaa. Teipin nimi pitää niin paikkaansa. Nimittäin teipin sitkeä liima ei meinaa lähteä kunnolla edes saippualla. Parhaiten liiman saa sormista pois rapsuttamalla.
Kaikki muovien saumat on teipattu. Erityisesti ikkunoiden teippaamisessa kannattaa olla huolellinen, jotta ilmavuotoja ei synny ikkunan reunoille. Vanhoissa asunnoissa monet luulevat, että ikkunat vetää. Mutta todellisuudessa syy on muovituksessa, kun aikoinaan ei edes ikkunoiden kohdilta teipattu muovia karmiin.

Kun kaikki teipit on laitettu, revataan asentamaan sisäpuolen koolausta paikalleen. Eli niin sanottua "kakkoskakkosta" (47x47mm puu). Katon koolauksen jako oli K300, eli etäisyys kakkoskakkosen keskeltä toiseen kakkoskakkoseen on 30 cm.Seinissä jako oli K600 vaakaan. Katon rimoitus tulee aina kattotuolien vastaisesti, näin saadaan taas yksi jäykistävä rakenne lisää. Myös puhallusvillamies pystyy kävelemään villatilassa turvallisesti rimoituksen päällä. Ovet ja ikkuna kierretään ympäri koolauksella. Jokainen koolaus on ammuttu 3,1x90mm kuumasinkityillä kampanauloilla jokaiseen kattotuoliin tai runkotolppaan. Pysyypähän ainakin paikallaan ja katon koolauksissa pystyy tämmöinen sata kiloinen timpuri tekemään leukoja ilman, että koolaus edes nitkahtaa. Tosin K600 kattotuolijako helpottaa painokuorman jakautumista tasaisemmin. Seiniin ja kattoon tein molempiin omat "sabluunapuut", jotka laitetaan aina koolauksen väliin. Sen avulla saadaan etäisyys pidettyä juuri oikean kokoisena. Katon koolauksessa on hyvä muistaa yksi vanha vinkki, jonka opin jo nuorena vanhemmalta timpurilta. Kolme koolausta yhteen riviin, sitten aloitetaan eri mittaisella kakkoskakkosella. Ja kun on taas kolme asennettu, voi palata alkuperäiseen mittaan. Näin rakenteesta saadaan kestävämpi, kun  kaikki liitokset eivät ole samassa kohdassa.

Ensimmäiset koolaukset paikoillaan.

Hyvin etenee.

Suurin osa koolauksista asennettu.

Yksin kun "riehuu", tapahtuu jännijä asioita. Naulapyssy opettaa kunnioittamaan puuta, oksat meinaan osaa olla vikkeliä kavereita. Kun ne kääntää helposti naulan puun sisällä u-mutkalle ja tulee yllättävistä paikoista esiin... Onneksi ei mennyt tällä kertaa läpi, piti vain pitää hanskaa loppupäivän kädessä, jotta ei verellä tuhri puita tai muoveja.

Ostin valmiiksi talon sisälle lämpömittarin lattiavalun seurantaa varten. Lämpömittari kertoo myös kosteusprosentin. Ja tietenkin ostin sen verran ison, ettei tarvitse suurennuslasilla tuijottaa mittaria, vaan lukeman näkee tarvittaessa vaikka kauempaakin. Onneksi viimeisen kattokoolauksen kohdalla tuli ystävämme Jussi kaveriksi. Onnistuu korkeimman kohdan koolaus huomattavasti paremmin, kun on toinen käsipari käytettävissä. Korotettu huonekorkeus tässä kohtaa hidastaa siis hiukan työskentelyä, kun ei enää A-pukilla yllä kattoon. Nyt siis tarvitaan A-tikkaat ja telineet käyttöön.


Lämpöä riitti juuri sopivasti, kun Jussi pääsi auttamaan viimeisten koolausten asennuksessa.

Viimeisiä koolauksia vaille valmis.
Jussikin pääsi testailemaan Paslode-naulainta. Kuvassa näkyy myös sabluuna, jota käytettiin koolauksen välissä, jotta rako oli aina oikean kokoinen.
Koolaus valmiina. Enää siivous ja seuraavaan työvaiheeseen, eli lattiavalun valmisteluun.

Nyt on siis koolaukset tehty ja kämppä muovitettu tiiviiksi. Naulain piti vielä huoltaa suuren naulausmäärän jälkeen, joyya se olisi seuraavalla käyttökerralla hyvässä kunnossa. Koska Paslodet käyttävät kaasua naulan ampumiseen, syntyy jokaisella räjähdyksellä karstaa sylinteriin ja mäntään. Ne pitää puhdistaa aina tasaisin väliajoin, mikäli haluaa naulaimen kestävän pitkään käytössä. Bräkleaner on paras puhdistusaine tässä hommassa. Paslodelta löytyy oma puhdistusaine, joka on käytännössä samaa tavaraa, mutta 4-5 kertaa kalliimpaa... Huolellisen puhdistuksen jälkeen osat vielä öljytään ja kasataan.

Kuvassa on kaikki tarvittava, millä saa suoritettua Paslode-naulaimen perushuollon. Tosin puhdistusrätti unohtui kuvasta. 


Mikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti