Omakotitalo paloina tontille

Maanantai 17.4.2017

Pyhäpäivästä viis, hommat tontilla jatkuivat. Otin aamulla korkomerkit tasolaaserilla autotallin kulmiin. Merkkien avulla asennan patolevyt oikeaan korkeuteen. Räpsylangalla sain merkattua koko tallin pituuteen suorat viivat, jotta patolevy ei juoksisi aivan hirveästi. Patolevy kiinnitetään perinteisesti "pöllönsilmillä" eli viralliselta nimeltään naula-ankkureilla. En ole tosin koskaan kuullut kenenkään käyttävän tätä nimeä. Pitää tunnustaa rehellisesti, että jouduin tarkistamaan virallisen nimen Googlesta. Pöllönsilmät on aina 4.8 mm paksuja ja käytettävän betoniterän koko on 5 mm. Ankkuri laajenee 5,5-6 mm asti, joten pitävän kiinnityksen kanssa ei ikinä voi käyttää isompaa kuin maksimissan 5,5 mm paksua terää. Kuitenkin suositus on 5 mm parhaimman kiinnityksen aikaansaamiseksi.

Käytin 30 mm pitkiä pöllönsilmiä patolevyn kiinnitykseen. Hiukan lyhyemmätkin olisivat riittäneet, mutta nämä vaan sattuivat tarttumaan matkaan kaupasta.

Kun patolevy on kiinnitetty ja ylimääräiset liepeet leikattu, kiinnitetään patolevyn peitelista. Peitelista kiinnitetään aivan patolevyn yläpäähän. Peitelistoja löytyy muutamaa eri mallia. Pääsääntöisesti sen tehtävä on estää sepelin pääsy patolevyn taakse. Peitelista parantaa sokkelin hengittävyyttä ja estää vaakasateen pääsemisen sokkelin ja patolevyn väliin. Peitelista on myös ulkonäöllisesti hyvännäköinen. Kaikki ei käytä peitelistoja, mutta itse suosittelen sen asennusta, mikäli haluaa laadukaaamman ja viimeistellymmän lopputuloksen.

Talon kierrosta ylijääneet palat riittivät hyvin autotallin patolevyksi. Näistäkin joutui leikkaamaan vielä osan pois, ettei patolevy vahingossakaan mene salaojan päälle. 

Kiinnitin patolevyn aivan levyn yläreunasta sokkeliin noin metrin välein. Kun yläreuna oli kiinnitetty hyvin, työnsin patolevyn tiukasti seinää ja anturaa vasten. Kiinnitin levyn muutamasta kohtaa anturan reunaan, jotta patolevy pysyy paremmin paikallaan täytöissä, eikä esimerkiksi alareuna pääse nousemaan sepelityön yhteydessä. Jos patolevyn kiinnittää alhaalta, tulee tämä tehdä vain anturan kohdalta harvakseltaan ettei patolevyyn tulisi turhia reikiä. Patolevyn tulee olla asennettu huolellisesti seinää ja anturaa vasten. Mikäli levy jää yhtään kireälle, tippuu yläpään kiinnitys välittömästi, kun ensimmäinen kauhallinen salaojasepeliä tulee sokkelin kylkeen.

Kuva on otettu talon peitelistasta. Tässä näkee hyvin kuinka siisti lopputulos sillä saadaan.

Tontille saapui myös Kastellin talopakettitoimitus. Pieneen kuormaan ne kaikki omakotitalon runkoon tarvittavat puut mahtuvatkin. Olen tosin karsinut paketista aika monta osa-aluetta kokonaan pois, joten se pienensi siis kuorman kokoa merkittävästi. Tontille oli jäänyt suuri kasa ylimääräisiä kuormalavoja. Valuharkkojen mukana tuli 26 lavaa. Nyt niille löytyi loistava käyttötarkoitus. Ne pääsivät aluspuiksi puunipuille.

Kuorma-auton sisällä oli näppärästi Hiab- nosturi, jonka avulla tavarat saatiin tontille.

Ensimmäinen nippu otettu tontille. Pikkuveljeni Sami on myös päässyt kuvaan.

Siinä se on; omakotitalo nätisti paketissa. Ei sitä itsekkään tahtonut heti uskoa, että kaikki tarpeellinen runkotavara mahtuu näin pieneen kasaan.

Tapasin myös tulevat naapurimme, jotka olivat juuri matkalla tonttikaupoille. Mukava lapsiperhe on muuttamassa itäpuolen rajanaapuriksemme. Ja mikä parasta, he lähtevät rakentamaan samantien. Ei siis tarvitse itse kuunnella rakentamisen ääniä hirveän montaa vuotta "seinän" takana. Pahin skenaario olisi se, että vierustontit rakennnettaisiin vuorotellen ja rakentamisen pauketta saisi olla kuuntelemassa koko ajan. Ei siinä, ettäkö se itseä häiritsisi. Mutta on sitä välillä mukava nauttia olut omalla terassilla ilman töistä tuttuja kuulosuojaimia. Heh.

Tiistai 18.4.2017

Aamu seitsemältä valoimme talon sokkelin viimeiset kaksi ja puoli valuharkkovarvia. Samalla korotin autotallin oviaukkoa yhden harkkovarvin verran, koska huomasin sen jäävän muuten liian matalalle. Jätin tarkoituksella oviaukon kohdalta varvin liian "alas". Lattiavalun kohdalla saan valettua ovenpieleen vahvennetun lattian ja oviaukon kohdalla tulee hiukan paksumpi laatta. Näin autotallin ajoluiskan kulma kestää paremmin, eikä pääse lohkeilemaan niin helposti.

Pystyimme hoitamaan pienen valun kuvassa olevalla pumppuautolla. Ulottuma autossa on 26 metriä ja säiliöön mahtuu viisi mottia betonia. Meillä meni viimeiseen valuun vain neljä mottia betonia.

Tässä autotallin oven reunaa korotettiin yhdellä varvilla. Samalla tein viisteen etuosaan. 

Sepan kattotuolien tuoja soitti minulle maanantaina, ja sovimme hänen tulevan tuomaan kattotuolit aamu kahdeksalta. Ajoitus osui täydellisesti. Betoniauto peruutti juuri pois parkkialueelta, kun aloitimme kattotuolien purun. Kattotuoleja tuli 24 kappaletta ja olivat 12 kappaleen nipuissa. Nämä saadaan myöhemmin siis helposti kahdella nostolla rungon päälle. Kattotuolien mukana tuli myös nippu poikosia ja kattotuolien sisäpuoliset osat. Näihin paneudutaan tarkemmin, kun niiden asennus on ajankohtaista. Kummallisen paljon mahtuu kattotuoleja yhteen autokuormaan. Kuski kertoi, että minun jälkeen autossa on vielä 7 eri talon kattotuolit. Mahtoi kuskilla olla pidempi päivä kuin minulla.

Ei ihan heti uskoisi miten monen rakennuksen kattotuolit auton kyydissä on.

Kuorma ei näyttänyt pienenevän ollenkaan, vaikka kaksi nippua nostettiin tontille.

Tontin sisäänajo-kohdasta otettu panoraamakuva.

Kattotuolien vastaanottamisen jälkeen kävin noutamassa maamiehille valmiiksi EPS120 100 mm eristettä talon ulkopuolen täyttöihin. Kyseessä on siis perinteinen routastyroksi. Eriste on suunniteltu 120 cm leveäksi molemmille puolille sokkelia, sen tarkoitus on estää routaa vahingoittamasta anturoita. Sain aikasemmin pikkuveljeni Samin työmaalta ylijäämäuretaanieristeitä 70 mm ja 100 mm paksuja. Asennan talon sisäpuolelle 70 mm polyuretaanilevyt, joka on lämpöarvoltaan lähes puolet parempi kuin normaali EPS120 100 mm. Eli karkeasti 70 mm PU (PU=polyuretaanieriste) vastaa noin 140 mm normaalia EPS styroksia. Lisäksi PU:n hyviä puolia on todella markinaalisen pieni kasaanpainuminen. Se ei myöskään ime ollenkaan vettä, koska on rakenteeltaan umpisoluinen. Toisin kuin perinteinen EPS-eriste. Asennan talon sisäpuolelle sen takia paremman eristeen, jotta ulkopuolinen routa ja pakkanen ei pääsisi niin paljon vaikuttamaan rossipohjan lämpötilaan. Ja liian hyväähän ei voi itselle rakentaa. Styroksit sain haettua itse kätevästi avolava-autollani. Sai myös ostettua tuotteet Meltex:siltä Seagerin alennusprosenteilla, näin ne tuli merkittävästi halvemmaksi kuin normaalisti. 

Ja tietenkään pomo ei pystynyt antamaan "vapaapäivää", vaikka asiasta oli sovittu viimeksi edellisenä päivänä. Pyysin tiistaita vapaaksi, koska tiesin jo etukäteen päivän olevan todella hektinen pelkästään tavaran vastaanoton takia. No oli pakko lähteä työmaaltamme Leinelästä noutamaan puutavaraa uudelle työmaallemme Espoonlahteen. Työvoimapula firmassamme kun oli valitettavasti niin kova, etten pystynyt olemaan töistä pois paria tuntia pidempään. Näidenkin tuntien aikana jouduin varmistamaan, että kaikilla on työmaalla tekemistä ja ettei tulisi onglematilanteita. Näistä vastaan kuitenkin minä, koska pomo käy työmaallamme lähinnä vain tervehtimässä kerran viikossa...

Kerkesimme juuri ja juuri tontille takaisin, kun Finnfoamin kuorma saapui. Sekin tuli sovittuun aikaan. Kuski tosin kerkesi purkamaan yksin muutaman. Miskan kanssa nostelimme eristeet tontille odottamaan asennusta. Levyt ovat Finnfoamin FI-K600 210 mm paksuja. Ne asennetaan kertopuupalkkien väliin. Kuljettaja kertoi, että levyt valmistetaan kolmesta päällekäin liimatusta 70 mm eristeestä, joiden saumat limitetään ja lovetaan. Nämä kestää välittömästi kävelyn paikalle asennettuna, joten eristettä pystyy asentamana kokoajan valmiin lattian päältä. Mikä parasta, työnaikainen lattia on heti valmis. Toivottavasti viikonloppuna pääsemme ensikertaa asentamaan kyseisiä eristeitä, niin saa parempaa kokemusta asiasta.

Kuormassa oli 86 levyä.

Piti kehitellä paikka jossa eristeet saisivat olla suht rauhassa asentamiseen asti.

Kylki kiinni ja auto takasin tehtaalle.

 Huomasin vasta kuskin lähdettyä mielenkiintoisen yksityiskohdan. Nämä levyt on lähes "uunituoreita", valmistuspäivä on nimittäin 10.4.2017.

Tontille saapui myös testaukseen Rakennuskemian tuotepaketti. Paketissa oli neljää eri uretaania eri käyttötarkoituksiin. Näistä kolme on uretaanipistooliin tarkoitettuja ja yksi perinteinen pullovaahto. Pyysimme yhtä vaahtoa, jolla on maksimaalinen laajentuminen, jotta sillä olisi helppo tukkia läpiviennit. Tämän vuoksi saimme testaukseen pullovaahdon, koska pistoolivaahdot eivät tunnetusti laajene niin paljon. Paketissa oli myös kaksi uretaanipistoolia, joista toinen vaikutti aivan normaalilta mallilta ja on työmaallakin hyvin tuttu kapistus. Toinen uretaanipistooli sai välittömästi ihmetyksen aikaan, koska en kyseistä mallia ollut aiemmin nähnyt. Hetken sitä tutkittuani hymy levisi kasvoilleni. Kerrankin jollain suunnittelijalla on ollut oikeasti ergoniamia ja käytännöllisyys mukana työkalun tekemisessä. Kahva oli hyvin suunniteltu. Rehellisesti sanottuna ensimmäinen malli, jota minun ei tarvitse puristaa rystyset valkoisina. Normaalisti kahva on hyvin ohut ja olemattomasti muotoiltu ja ei istu ollenkaan tämmöisen isokätisen duunarin kouraan. Vaahdon säätimen paikka oli myös perinteisesestä poikkeava. Normaalisti säädin on pistoolin takaosassa, tässä pistoolissa säädin on kahvan sisällä. Rulla oli iso ja metallinen, josta saa paksuillakin hanskoilla hyvin kiinni eikä tule helposti käännettyä liian tiukkaan. Mielenkiinnolla odotan sitä, kun pääsen kokeilemaan molempia uretaanipistooleita ja -vaahtoja.

Rakennuskemian toimittamat uretaanit.

Uretaanipistooli on omasta mielestäni pakollinen varuste aina kun tehdään jotain uretaanivaahdolla. Pistoolilla saa annosteltua tarkasti vaahdon määrän ja sotkua tulee merkittävästi vähemmän kuin pullovaahdosta. Pistooliin asennettu vaahtopurkki pysyy käyttökelpoisena oikein sälytettynä vähintään kaksi viikkoa. Uretaani kovettuu pistoolin sisälle mikäli se on yli kaksi viikkoa käyttämättä. Tämän saa estettyä  irroittamalla uretaanipullo ja puhdistamalla pistooli puhdistusaineella. Irroitetun uretaanipullon voi kytkeä kiinni normaalisti seuraavalla käyttökerralla. Näin ollen tuotetta menee vähemmän hukkaan kuin pullovaahtoa. Pullovaahdon käyttöaika on alle 30 minuttia, jonka jälkeen pullo heitetään roskiin, jäi sisälle tavaraa tai ei. Uretaanivaahdot on hinnoiltaan aika saman hintaisia. Lähinnä ero tulee uretaanipistoolin ostosta. Halvimmat ovat 30 euron luokkaa ja kalleimmat lähes 100 euroa. Pienissäkin projekteissa tuo 30 euroa maksaa nopeasti itsensä takaisin.

Rakennuskemian toimittamat uretaanipistoolit. Ylempi vaikuttaa ainakin ulkonäön ja paketin tekstin perusteella astetta paremmalta mallilta.

Keskiviikko 19.4.2017

Keskiviikko oli helppo päivä. Normaali palkkatyöpäivän jälkeen pääsin tekemään tontille rästiin jääneitä hommia. Asensin maalämpökaivolle suojakaivon. Päälle tulee myöhemmin teleskooppiputken palanen, jolla kaivonkansi säädetään lattiapinnan korkoon. Näin päästään myöhemmin tarvittaessa  korjaamaan ja tarkastamaan maalämpökaivon putket.

Avasin yhden Vilpe Ross tuuletuspaalu-paketin, jotka olin noutanut tontille jo aikasemmin. Paketista otin tuuletuspaalun alamutkan ja toiseen käteen spray maalia (paukku pullo/maali on tästä itselle tutumpi nimitys). Tämä tuuletuspaalun alamutka on se osa, joka menee sokkelista läpi. Joten sen paikan onnistuu maalaamaan paukkumaalilla ongelmitta sokkelin sisäpuolelta. Ja vaikka putkeen tulee maalia, se ei haittaa. Se asennetaan ulkopuolelta ja kukaan ei nää rossipohjan sisäpuoleta punaista putkenpäätä. Hyvin merkatuilla merkeillä pidetään huoli, että timanttimies poraa varmasti reijät oikeisiin paikkoihin. 

Nopeaa ja helppoa.

Kun maalaus on tehty sokkelin sisäpuolelle, ei maalausjälkeä nää kuin porari ja rossipohjan asentaja.

Maanrakennuksessa sattui pieni kämmi. Seagerin kaivinkonekuski oli murtanut nilkkansa ja joutui sairaslomalle. Onneksi Seager sai järjetettyä Neliöx Oy:ltä koneen ja miehen työmaalle vain päivän myöhässä sovitusta ajankohdasta. Tekevälle sattuu. Pääasia, että työt jatkuvat tonttimme kohdalla. Päivän myöhästyminen ei onneksi tuonut meille mitään ylimääräisiä kustannuksia.

Maalijäljet näkyy sokkelissa, kun katsoo tarkasti.

Torstai 20.4.2017

Aamulla kävin näyttämässä timanttimiehelle porauspaikan, mistä hän poraa rossipohjan tuuletukselle reijät. Nämä tietenkin olisi voitu tehdä samassa harkkomuurauksen kanssa... Yksinkertaisesti sillon ei vain jaksanut eikä ollut aikaa. Todetiin kasausvaiheessa, että annetaan timattimiehen porata reiät, On pahan ainakin siistit ja hinnatkaan ei yleensä päätä huimaa. Olen kyllä  työmailla joutunut tekmään useita reikiä timanttiporalla, mutta kun katsoin timanttikoneiden vuokrahintoja, totesin etten itse aio porata mitään. Koneiden vuokrauksen ja porausten hintaero oli reilu sata euroa ja itselläni hommaan olisi mennyt vähintään puolikas työpäivä.

Olen joskus omakotitalo asiakkaiden kohdalla huomannut heidän hyötykäyttävän porauksen palikat. Olen esimerkiksi nähnyt niistä tehtävän piha tonttuja ja koristekiviä kukkaistutusten sekaan. Oli myös mukava nähdä porauksen lopputuloksen perusteella ettei betonissa ollut yhtään ilmahuokosia, eikä myöskään rotan koloja. Rotan koloiksi kutsumme kuoppia/reikiä, mitä joskus jää betonivaluihin jos vibraa ei pääse kunnolla käyttämään joka kohdassa.

Porauksesta tulleet palaset pystyy hyödyntämään monella tapaa, vain mielikuvitus on rajana. Mikäli sitä ei omista voi nämä heittää maatäyttöjen sekaan.

Työpäivän jälkeen asensimme kaikki rossipohjan tuuletusputket, jotka olin jo ostanut aiemmin. Kun porattu reikä oli 135 mm ja putken alkupään ulkomitta 132,3 mm, istui putkisto todella nätisti. Tiivistin läpiviennit sisäpuolelta uretaanilla. Ulkopuolella ei tarvitse tehdä tiivistystä, koska tuuletuspaalussa on omat laipat tätä varten. Tässä asennus kuvina.

Tein sisäpuolelta alkuviillon, jotta reikien paikat löytyvät ulkopuolelta nopeammin.

Tämän jälkeen leikkasin patolevyn siististi reijän mukaisesti.

Putki vain työnnettiin reikään.

Lopuksi vielä kiinnikkeiden asennus, jotta putket pysyvät suorassa.

Paketin mukana tuli omat kiinnikkeet ja ankkurit. Käytin asennuksessa kuitenkin pöllönsilmiä. Kuvassa näkyy myös putken alareunassa oleva reikä, näitä on purkessa yhteensä kolme. Näin mahdollinen vesi, joka joutuu tuuletuspaaluun, valuu sokkelin ulkopuolelle eikä putken kautta talon alle.

Täytin reikien sisäpuolet uretaanilla.

Kuvan vasemmassa reunassa on tuuletuspaalun yläosa. Oikeassa reunassa on korotusputki, jonka asensin jokaiseen. Nämä pystyy sahata jälkeenpäin haluttuun korkeuteen johon yläosa kiinnitetään. Ja mikä tärkeintä, yläosat pysyvät ehjänä ja puhtaina lopulliseen asennukseen asti, joka tapahtuu vasta rappauksen jälkeen.

Jouduin hakemaan talon jokaiseen nurkkaan salaojatarkastuskaivon jatkoja. Ne myytiin 50 cm palasina, joten ostin jokaiseen nurkkaan kaksi kappaletta. Yhden tarkastuskaivon maanrakentajat olivat joutuneet peittämään sepelillä, jotta he mahtuvat ajamaan koneella tontin laitaa pitkin. Huono puoli peittämisessä on se, kun he joutuvat kaivamaan sen esiin lapiolla. Kaivinkoneen kauha meinaan hajottaa kevyellä pyyhkäisyllä koko kaivon. Asensin samalla talon kolmeen nurkkaan jatkopalat paikalleen.

Kuvassa salaojantarkastuskaivoa on jatkettu kahdella 50 cm jatkopalasella.

Perjantai 21.4.2017

Tontilla jatkui täyttötyöt. Tontilla tarvitaan täytöissä myös jonkin verran kantavaa täyttömaata, joten soitin tuleville naapureilleni. Heidän tontin ja tien kohdalla korkoero on suuri. Tarjouduin kaivamaan pintamaat sivuun ja siirtämään ylimääräiset moreenimaat tontilleni. Tässä ratkaisussa säästän itse noin 300 euroa per autokuorma ja naapurini säästää myös isoja summia, koska heidän ei tarvitse maksaa moreenin poisviennistä. Koska nyt minä maksan kaivamisen ja "pois kuljetuksen". Molempien säästöt meni siis pitkälti tonnin paremmalle puolelle. Tässä hyvä esimerkki siitä, miksi naapureiden kanssa kannattaa olla sovussa ja tehdä yhteistyötä.

Mikko