lauantai 20. toukokuuta 2017

Yksi betonilattia kiitos

Vesikaton puutyöt on venyneet oikein urakalla. Ainakin omasta mielestä tuntuu, että projekti olisi kestänyt monta kuukautta. Todellisuudessa tontilla ei ole vain ollut aikaa rakennella, koska työpäivät ovat venyneet kiireellisen aikataulun takia. Kastelli on tässä välin toimittanut tontille Gyproc-levyt, ikkunat ja ovet. Myös villat toimitettii, mutta niissä tuli hieman mutkia matkaan. Huomasin että 100 mm paksut villat oli tarkoitettu k900 kattotuolijaolle (k900 = keskeltä keskelle 900 mm). Meidän kattotuolit on k600 jaolla, joten niistä villoista olisi jokaisesta joutunut leikkaamaan osan pois ja hukkaa olisi tullut mahdottoman paljon. Soitin Kastellin asiakaspalveluun ja pyysin heitä noutamaan väärät villat pois ja samalla kysyin voinko vaihtaa 100 mm levyvillan puhallusvillaksi. Kastellin paketin idea on ihan näppärä, eli saa talvellakin mökin heti lämpimäksi. Kiitos kattoon tulevan 100 mm levyvillan, joka toimii työnaikaisena eristeenä. Tämän asennuksen jälkeen laitetaan puhallusvillaa 400 mm. Meidän tontilla meni tänään helleraja tämän kevään osalta rikki, eikä siis tarvita levyvillaa työnaikaiseksi eristeeksi. Me siis saisimme puhallusvillaa 100 mm enemmän. Säästän itse monta tuntia työvaiheessa ja lisäksi katon villoittaminen on mielestäni tosi syvältä. Eli todella iso onni tässä vahingossa ja mikä parasta, en joudu itse maksamaan mitään muutoksesta. 


Tiistai 16.5.2017


Tontilla suoritettiin runkokatselmointi. Paikalla oli minun lisäkseni talomme tarkastusinsinööri Vantaan rakennusvalvonnasta ja vastaava mestarimme. Katselmointi sujui nopeasti. Erityiskehut tulivat kattotuolien tuennasta, koska olin tukenut niitä reilusti enemmän mitä suunnitelmat määräsivät. Saatiin lupa rungon peittämiseen. Eli suomeksi koko rungon pitää olla näkyvillä tarkastuksessa. Tarkastuksessa katon korkein räystäs oli tekemättä. Se ei tosin haitannut, koska tuenta ja naulaus oli ne mitä tarkastettiin. Varsinaiseen tarkastukseen meni 15 minuuttia, tosin jäin juttelemaan tarkastusinsinöörin kanssa talon tulevista ratkaisuista. Hän kehui myös talon "massiivista" ulkonäköä, joka näkyy todella pitkälle sekä näkymiä olohuoneen ikkunasta. Tähän oli hyvä vastata: "En mä huonolle tontille omaa taloa rakentaisikaan".


Lattiavalinnan pohdintaa


Eli olemme siis miettineet eri lattiavaihtoehtoja. Tässä muutamalla lauseella mietteitä ja perusteluita eri materiaaleista. Lattiamateriaaleja on kymmeniä erilaisia. Käyn tässä läpi vain muutaman yleisimmän.

Laminaattia emme edes harkinneet omakotitaalomme. Ulkonäkö on kyllä hyvä, koska valikoimat on niin laajat. Hinta-laatusuhde on kohdallaan, mutta laminaatin suurin ongelma on mielestäni kosteuden kestävyydessä. Nimittäin laminaatti korkkaa (korkkaa = saumat turpoavat vedestä, joka hajottaa laminaatin reunan) todella helposti, jopa pienestä vesimäärästä. Kaikki lapsiperheet tietävät, että sitä vettä, mehua ja ynnä muuta läikkyy lattialle päivittäin. Kaikista halvimmat laminaatit kannattaa suosiolla jättää kauppaan. Alle kymmenen euron laminaateista saa korkeintaan polttopuuta. Halvempien laminaattien asentaminen on hitaampaa ja vaikeampaa, kuin parempilaatuisten. Itse katsoisin 15€/m2 maksavia ja siitä ylöspäin ja ennen ostoa katsoisin laminaatin ponttien olevan edes vähän "kosteutta" kestävät.

Edelliseen kerrostalokaksiooni asensin valkoisen laminaatin, jotta asunto olisi valoisampi ja avaramman oloinen.

Parketti on todella mukava ja lämmin jalan alla. Jopa rakennuksissa, joissa ei ole lattialämmitystä tuntuu puu aina lämpimämmältä mitä laminaatti. Parketti on ulkonäöllisesti hyvännäköistä koska se on tehty oikeasta puusta. Myös tästä löytyy sadoittain eri sävyjä. Parketin parhaita puolia on myös sen "muokattavuus". Mahdolliset kolhut jä jäljet voidaan poistaa hiomalla. Tämän jälkeen lattian voi lakata vaikka värilakalla, jolla saadaan haluttu sävy. Parketti kestää hyvin lakattuna paremmin vettä kuin laminaatti. Tosin ei parkettikaan mitään lammikoita kestä, mutta nopeasti pyyhkimällä voi säästyä korjaustöiltä. Toisin siis kuin laminaatti, joka korkkaa välillä jo pelkän ajatuksen voimalla. Tekstistäkin varmaan huomaa ettei laminaatista ole itselläni hirveästi hyviä kokemuksia. Parketti on kallista, mutta toisaalta se on omakotitaloissa eniten käytetty lattiamateriaali. Halvimmillaan parketin hinnat lähtevät jostain 40€/m2 ylöspäin ja kalleimmat pitkälti yli 100 euroa per neliö. Parketit on paksuja, yleensä noin 20-25 mm, jotta niitä pystyy tarvittaessa hiomaan. Aluksi ajattelimme asentaa meidänkin taloomme parketin, mutta muutimme mielemme. 

Kuva parkettilattiasta. Kuva on lainattu K-Raudan sivuilta.

Vinyyli on lattiamateriaalina aika uusi. Sen paksuus on samaa luokkaa kuin laminaatti, 6-8 mm. Materiaali on muovimaista jalan alla, mutta toisaalta tätä saa millä kuviolla tahansa. Joskus rautakaupassa myyjä kehui, että vinyyliä saa vaikka omalla pärstäkuvalla. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä kauhutaloa, vain koti nuorelle lapsiperheelle. Heh. Vinyylin paras ominaisuus on vedenkestävyys. Sillä on helppo tehdä esimerkiksi eteiset, eikä tarvitse pelätä korkkaamista. Materiaali on kokonaan kumimaista, sitä voi taivutella miten päin vain, eikä se murru helposti. Tätä en ole itse vielä päässyt asentamaan, mutta kuulemma samanlaista ja yhtä helppoa asentaa kuin laminaatti tai parketti. Tätä materiaaliakin harkitsimme asuntoomme, tosin vinyyli ei tunnu jalan alla yhtä lämpimältä kuin parketti. Hintaluokka pyörii samassa missä parketin hintakin, eli 40€/m2 hinnalla rupeaa saamaan vinyylilattiaa.

Kuva on myös lainattu K-Raudan sivuilta, koska minulla ei ole kuvaa vinyylilattiasta.

Betonilattia. Emännän ensimmäiset sanat tästä oli: "Kova ja kylmä, en ikinä halua betonilattiaa. Se näyttää ihan jonkun yleisen hallin lattialta". Nämä saattavat tulla monella ekana mieleen betonilattiasta, tosin lähdin harkitsemaan koko lattiaa veden roiskekestävyyden takia. Lisäksi haluan, että koko asunnossa on kaikkialla sama lattiamateriaali (kodinhoitohuonetta, saunaa, suihkutilaa ja vessoja lukuunottamatta.) Eli ei missään nimessä siten, että keittiössä on laatta ja olohuoneessa parketti, koska niiden rajaus on todella hankala saada nätin näköiseksi. Mitään kupulistoja en halua taloon, ne on rumia ja epämukavat käytössä. Oikein laadukkaasti tehdyn sauman voi "listoittaa" silikonilla, mutta tämäkin vaatii todella ykkösluokan työnjäljen. Silti ongelma ei poistu, että samassa tilassa vaihtuu lattiamateriaali kesken huoneen. Tämä ei istu omaan silmään millään. Eli betonilattialla saisi suoraan toteutettua kaikki lattiat, aina olohuoneesta eteiseen ja keittiöön asti. 

Suurin riski betonilattiassa on se, ettei ikinä voi tietää lopputulosta 100 %:n varmuudella ennen lopullista kuivumista. Hiushalkeamia voi tulla aina betonin kanssa työskennellessä. Epätasainen kuivuminen jättää myös omat jälkensä. Huolellisella jälkityöllä voidaan pienentää riskiä huomattavasti, mutta täysin riskittömäksi sitä ei saa. Tosin kun ruvetaan miettimään faktoja, hiushalkeamat ovat oleensä nimensämukaisia. Betonin pinnan voi aina tarvittaessa maalata tai päällystää uudestaan. Mikäli joku isompi jälki häiritsee omaa silmää. Hyvin tehty betonilattia on uskomattoman kaunis, ja värivaihtoehtoja löytyy lähes koko värikartan mukaisesti. Betonilattia voidaan myös happovärjätä, jolloin saadaan kuviollisempi pinta tai vaikka maalata haluttu kuvionti.

Käytiin koko perheen voimin yhden betonilattia-ammattilaisen luona. Hän esitteli asuntonsa, johon on itse tehnyt betonista erilaisia lattioita ja pintoja. Hän mainitsi erikseen, että töitä on enemmän kuin tarpeeksi. Mutta, kun sain hänen kaverinsa kautta suositukset, hän lupautui tekemään myös meille lattian niin halutessamme. Käydessämme hänen luonaan huomasimme lattian olevan lämmin, vaikka hän kertoikin lattialämmityksen olevan minimillä. Eli perinteisesti betonilattian päälle laitettu lattiamateriaali toimii "lämmöneristeenä", eli lattialämmitykseen kuluu enemmän energiaa. Parketti on reilu pari senttiä paksua, ja puu eristää lämpöä yllättävän hyvin.  Eli lyhyesti betonilattia on energiaystävällisin lattiamateriaali. Tämä vain helpotti päätöksen tekemistä ja emäntäkin ihastui lattiaan, kun näki sen livenä. Hän oli myös tehnyt kellarin lattian betonista. Valuvaiheessa betoniin oli painettu muotti, josta jäi lattiaan puunsyykuviointi. Näin lattia näytti nopealla vilkaisulla leveältä lankkulanttialta. Hän oli myös taiteillut betonista kiven näköiset tasot vessaan. Myös keittiön saarekkeessa taso oli tehty betonista. Nämä kaikki oli tosi hyvännäköiset.

Kira tarkastaa tulevan lattiamiehemme työnjälkeä. Kuva on otettu hänen kotoaan. Lattian sävy on aika lähellä täydellistä. Aluksi mietimme vaaleampaa, mutta tästä tummemmasta saa paremman näköisen sävyttämällä. Lattia on mielestäni parhaimman näköinen, jos siinä on jonkun verran "elävyyttä". Olipa sitten kyseessä mikä lattiamateriaali tahansa. 

Lattiamiehen autotalli näyttää tältä. Lattia on kuvissa likainen. Kuvasta näkee sen, että betonilattiasta saa tehtyä vaikka minkä näköisen. Betonilattia on sävytetty valkoiseksi ja tummat neliöt on maalattu lattiaan jälkeenpäin. Lopuksi pintaan on laitettu lakka ja kiillotettu.
Autotallin lattia toisesta suunnasta. Lattia ja kuvionti on tehty kahdessa osassa, saumaa en itsekkään löytänyt ennen kuin lattiamies näytti saumakohdan. 

Lankkulattia on oma unelmieni lattia. Sitä ei harkittu taloomme, koska sen tekeminen on hitaampaa kuin parketin. Hintaluokka on hiukan halvempi kuin parketti, mutta huomattavasti työläämpi rakentaa. Siinä vaan on sitä jotakin. Laadukkaan lankkulanttian tekeminen on iso projekti, jonka jälkeen se yleensä hiotaan ja lakataan haluamalla sävyllä. Vielä jonain päivänä aion sen itselleni toteuttaa. Porukoideni mökille rakensin yläkertaan lattian pari vuotta sitten. Lattia tehtiin "mökkilaatu"-tavarasta, tosin omasta mielestäni samaa laatua olisin itse voinut asentaa vaikka omakotitaloon. Se oli kylläkin ehkä vähän turhan kapeaa omakotitaloon, mutta nämä ovat mielipidekysymyksiä. Lattia kestää yhtä "hyvin" kosteutta kuin parketti, mutta lankkulattiaa arvostan siis itse eniten lattiamateriaaleista.


Tässä kuvassa rakennan lankkulattiaa porukoiden mökille .
Tässä kuvassa lankkulattia on valmis ja lattia on lakattu kertaalleen valkoisella sävylakalla. Toinen kerros kirkasta lakkaa puuttui vielä tässä kuvanottovaiheessa.


Meille tulee siis betonilattia koko asuntoon ja se pinnoitetaan harmaaksi. Betonilattian "riskien" takia jätän varauksen muun muassa välioviin eli jätän väliovien karmeihin yläpuolelle tilaa nostaa lattiaa tarvittaessa. Mikäli lattia ei miellytä tulevaisuudessa ja haluaa asentaa esimerkiksi parketin, onnistuu sen asentaminen betonilattian päälle. Ja loppujen lopuksi lähes kaikki lattiat tehdään omakotitaloissa betonilattian päälle. Sävytetty betonilattia tulee siis kaikkiin muihin tiloihin kosteita tiloja lukuunottamatta. Vessoihin, kodinhoitohuoneeseen, suihkuun, saunaan ja tekniseen tilaan tulee laattalattia. Lattialaatoiksi valitsemme todennäköisesti 60cmx60cm eli isoa laattaa. Sävy tulee olemaan suurinpiirtein samaa luokkaa kuin ensimmäisessä betonilattiakuvassa.


Mikko

4 kommenttia:

  1. Hyvä vertailu, kiitos.
    Mitä tuo betonilatia tulee noin asennettuna maksamaan, mitä merkkiä tai laatua se tulee olemaan ja kuinka paksu siitä tulee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka tapauksessa taloomme olisi tullut suunnitelmien mukaan 7-8cm betonilaatta, jonka päälle olisi tullut n.2cm parketti. Nyt laatan koko tulee varmaankin 8-10cm, meille tulee sirotepinta. Meidän kohteessa tulee betonilattia maksamaan kokonaisuudessaan alle 20€ neliö (enemmän kuin pelkkä betonilaatta valu), koska teen suojaukset ja jälkityöt itse. Hinta on uudis kohteessa suht edullinen, koska lattia tehdään kerralla valmiiksi yhdellä kerralla. Pitää kysyä lattiamieheltä lupa, jos saisimme mainita yrityksensä nimen blogissa. Töitä tahtoo ainakin hänellä olla reilusti muutenkin. 😁👌
      Mikko

      Poista
  2. Betonilattioita on meillekin tuumailtu osaan alakerran tiloja. Sitä on mietitty kosteisiin tiloihin (wc, tt, khh ja sauna, joissa pyöreät viemärit), jolloin pitänee olla kai sitten akryylibetonia, joka taas pitäisi päästä näkemään jossain, että miten muovista se on. Tai sitten tarvitaan jokin erillinen vedeneristys ja muu betonimainen käsittely.

    Näissä betonilattioissa näyttää olevan monia erilaisia käsittelyvaihtoehtoja; on kuivasirotteita, on väribetonia, on litium tai muuta -silikaattia, on designbetonia tai ihan vaan pieleen mennyttä käsittelyä eikä mistään löydy oikein kattavaa kartoitusta eri vaihtoehdoista tänä päivänä. Osasta käsittelyjä sanotaan että esim. laatan asennus ei onnistu sitten enää päälle, tulee huono tartuntapohja eli tämäkin pitäisi ottaa huomioon, jos se oma lattia päätyy kategoriaan pieleen mennyt käsittely...pääsyyllinen näissä tapauksissa lienee lähinnä ilman ja laatan lämpötila, työ tehty liian kylmässä ja kosteassa olosuhteessa.

    Eli melkoinen suo, joten oliko teillä jo selvillä millä käsittelyllä tuo lattia tehtäisiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, pahoittelen vastauksen kestämisestä. On nähtävästi mennyt kommenttinne ohi sähköpostissani.

      Joo betonilattia ei yksitään ole "vedenkestävä". Ei siitä roiskevesi minnekkään mene, mutta laitamme itsekkin vessoihin ja kosteisiin tiloihin laatotuksen. Toinen vaihtoehto laatoituksen tilalle on mikrobetoni, se on muutaman millinpaksuinen pinnoite. Tämän alle laitetaan kuitenkin normaalivedeneriste. Meilläkin tämä oli harkinnassa tosin iso laatta miellyttää silmää ehkä vähän enemmän... Mikrobetoni on "normaalia" betonia pinnaltaan, tosin saattaa sitäkin saada jostian muovimaisella pinnalla jos haluaa.

      Meillä betoni pinnoitetaan sirottamalla, väribetonilla ei aina saada niin nättiälopputulosta. Ja sirotteella saadaan pykälän verran kovempi pinta betoniin, läpivärjätty betoniin jää helpommin jälki. Tosin betoniin jäljen tekeminen vaatii jo vähän lahjakkuuttakin...

      Betonin kanssa työskentely on aina mielenkiintoista, betonin lämpötila ja ulkolämpötila saa maksimissaan olla 20 asteen ero. Betonin sisäinen lämpötila ei saa myöskään vaihdella suuresti (tämä ongelma on vain isoilla työmailla usean metrin betonivaluissa). Lisäksi betoni ei saa kuivua eikä kovettua liian nopeasti, tähän helpotuista tuo betonin kastelu ja pinta pitää olla hyvin suojattu muovilla. Jotta vesi ei haihtuisi niin nopeasti betonista pois. Vaikka tekisi kaiken ohjesääntöjen ja oppikirjojen mukaan, voi silti tulla hiushalkeemia tai muita betonin ominaisuuksien mukaisia ylläreitä. Tosin nämä pystyy peittää tarvittaessa mikrobetonilla tai mahdollisesti jollain muulla lattiamateriaaleilla. Betonilattian voi myös maalata lattiamaaleilla jolla saadaan hiushalkeemat peittoon. Myös värisävyn valitseminen on hankalaa, eikä betonilattia todellakaan sovi heille ketä vaativat juuri sen X sävyn. Vaan sävy tulee olemaan mallipalaa suht lähellä, koska lattian lopullisen väriin vaikuttaa niin monta asiaa läpötilat ja ilmankosteus, sekä kymmenet muut muuttujat.

      Lattiamiehemme kanssa kävimme eri vaihtoehtoja läpi, hän suositteli siroite pinnoitusta. Hänen kymmenien vuosien ammattitaitoon luotan enemmän tässä ja annan hänen tehdä valun kerralla kuntoon. Väri sävyksi tulee suurinpiirteen samakaltainen kuin hänen omassa talossaan. Ylhäällä oleva kuva jossa tyttäremme kävelee kyseisellä lattialla. Pitänee pitää peukkuja että kaikki menee suunnitelmien mukaan ei tarvitsisi soveltaa :)

      Mikko

      Poista