lauantai 30. syyskuuta 2017

Tuomion hetki eli tiiveysmittaus


Olo oli kuin pikkupojalla, joka tiesi kokeen menneen erinomaisesti, mutta jännitti siitä huolimatta lopputulosta ja mahdollisia virheitä. Sanoin etukäteen naapureillekin, että mikäli en saa tuloksesta reilusti alle ykköstä, korjailen ja tilaan myöhemmin uuden mittauksen. Lopputulos kuitenkin yllätti mittaajan ja timpurin itsensäkin.

Mikäli et kestä jännitystä, virallinen tiiveysmittausraportti löytyy blogipäivityksen lopusta.

Mittausta ei voi tehdä itselleen. Todistus olisi silloin aika kyseenalainen. Osaisin varmaankin kasata paineoven, muut asiat menisikin leikkimisen puolelle. Olen törmännyt monesti työmaalla ollessani Vertian tiiveysmittaajiin ja heistä on jäänyt hyvä kuva. Olen meinaan muutaman kerran jäänyt asuntoon "loukkuun" tiiveysmittauksen ajaksi. Kun peltorit (radiokuulosuojaimet) päässä kuuntelet musiikkia ja keskityt työhön, ei huomaa helposti ovien sulkeutumisia tai muita työmiehiä talossa. Ja kun muuta kulkureittiä ei enää asunnosta ulos ole kuin parveke ja pääovi, joutuu odottamaan kiltisti mittauksen loppumista. Eli minulla on siis jotakin tietoa mittauksen suorittamisesta ja tiedän karkeasti miten homma sujuu. Ja olin siis mukana tiiveysmittauksessa meidän talossa. 

Otin siis yhteyttä Vertiaan, sovimme mittauspäivän ja sain sieltä ohjeet toimiin, jotka pitää tehdä ennen mittauksen alkua. Tämä lista on suoraan Vertian sivuilta. Turha yrittää selittää näitä omin sanoin.

Seuraavat asennukset on oltava tehtynä ennen tiiveysmittausta:

  • Ulko-ovet ja ikkunat lopullisesti säädetty ja tiivistetty runkoon esimerkiksi tiivistysohjeen mukaisesti (yksi ulko-ovi voi olla asentamatta tai väliaikainen, mikäli oviaukko on alle 1 metriä leveydeltään). Autotallin ovi paikallaan mikäli autotalli on rakennuksen yhteydessä. Hirsitaloissa painumavarat tiivistetty
  • Alapohja-seinäliitos tiivistetty, valun ja seinän höyrynsulun väli
  • Yläpohja-seinäliitos tiivistetty, yläpohjan höyrynsulku seinään
  • Tavallinen verkkovirta saatavilla rakennuksesta
  • Harkkoseinät ja piippu kauttaaltaan tasoitettu sisäpuolelta (myös kellarin ja teknisen tilan seinät)
  • Höyrynsulku on kaikkialta yhtenäiseksi teipattu ja kiinnitetty vähintään koolauksilla (myös mahdolliset uretaanilevyt paikallaan)
  • Myös teknisen tilan, pesuhuoneen ja saunan höyrynsulku ja vesieriste oltava valmis ja yhtenäinen talon muun höyrynsulun kanssa
  • Läpivientien liitosten tiivistykset valmiit. Tiiveysmittaaja tiivistää itse läpiviennit, mutta ennen mittausta läpiviennit tulee olla tiivistetty rakenteisiin.
  • Takka ja savupiippu
  • Ilmanvaihtokanavat (parempi jos ilmanvaihtokone vielä asentamatta)
  • Liesituulettimen putki (parempi, jos liesituuletin vielä asentamatta)
  • Sähköjohdot
  • Viemärit
  • Keskuspölynimurin ulos menevä putki
  • Muut rakennusajan tilapäiset läpiviennit
  • Saumaukset (kaikki esim. silikonilla ja uretaanilla tiivistettävät)
  • Kaikki muut mahdolliset reiät ulkovaipassa eli alapohjassa, yläpohjassa ja seinissä
  • 2- tai useampikerroksisessa talossa sisäportaat kerrosten väliseen kulkuun
  • Kohteessa pääsy katolle
  • Paritalojen tapauksessa myös asuntojen väliset läpiviennit pitää olla tiivistetty, mikäli mitataan asunnoittain
  • HUOM! Höyrynsulun on hyvä olla vielä näkyvissä, jotta mahdollisesti löydettävät vuotokohdat voidaan vielä helposti korjata. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Ennen mittausta:

  • Sulje ikkunat ja ovet huolellisesti
  • Älä lämmitä tulisijaa noin 24 h ennen mittausta
  • Laita lämmitin päälle esim. 24 h ennen mittausta, jos talo on kylmillään
  • Vuotokohtien paikannusta varten järkevästi siirrettävissä olevat rakennustarvikkeet, huonekalut tai muut irtotavarat noin metrin irti ulkoseinistä
  • Hoida taloon riittävä yleisvalaistus niin, että kohteessa näkee tehdä mittauksen hyvin

Mittauksen aikana:

  • Varaa mittaukseen aikaa 3-4 tuntia. Muita töitä voi tehdä suurimman osan tästä ajasta.
  • Paikalle on hyvä järjestää kirvesmies, joka voi tehdä tarvittavat korjaukset.

Mittaaja (Antti) tuli sovitusti, jopa reilun vartin etuajassa. Tämä sopi itselle paremminkin kuin hyvin, koska en meinannut pysyä nahoissani. Yhdestäkään rakentamastani talosta ei ole perään soiteltu, eikä kyllä mitään hajua niiden mittaustuloksista. Olen ollut mittaushetkellä jo toisella työmaalla.


Ennen varsinaisen huvin alkua pitää täytellä papereita. Antti täytti papereita ja minä "opiskelin" samalla. Omaan vahvan tarpeen selvittää asioita, jotka kiinnostaa minua erityisesti. Jopa nippeli tietoa. Siksi muistan jotain kymmenen vuoden takaisia rakennusjuttujakin sanatarkasti. Emäntää kyllä harmittaa, kun en muista asioita, jotka minun "pitäisi" muistaa seuraavana päivänä... Asiat jotka kiinnostaa jää hyvin mieleen. Heh. Aluksi Antti laski ilmatiiviin vaipan pinta-alan käyttäen laser-etäisyysmittaria. Sitten tarkistettiin kaikki tilat silmämääräisesti, eli onko kaikki IV-putket paikallaan ja ikkunat suljettu kunnolla. Meidän tapauksessa piti tarkistaa IV-putkista vain kaksi, tulo ja poisto. Mikään muu kun ei ilmanvaihdosta riko höyrysulkua.

Seuraavaksi asensimme paineoven paikalleen, paineovi asennetaan yleensä pääoveen. Sen voi kuitenkin asentaa tarvittaessa muuhunkin oviaukkoon. Tässä kuitenkin projektia kuvien muodossa, selostan kuviin aina työvaiheet.

Paineoven kehikkoa asennetaan paikalleen ja säädetään oikean kokoiseksi. Väliaikainen ovi "lukittiin" pihalta löytyneellä valuharkolla.

Paineovi säädetään tarkasti mittaansa joka puolelta. 
Tämään jälkeen paineoven alumiinikehikko asetetaan paineoven kankaan päälle. Kangas pingotetaan tiukaksi kehikon ympäri.

Paineovi on nyt paikallaan, vielä viimeinen kiristys ja tarkistus siitä, onko kaikki kulmat kohdallaan ja tiiviitä. Tarvittaessa oven tiiveyden varmistamiseen voi käyttää myös harmaata ilmastointiteippiä. Sillä saadaan ovi tarvittaessa tiiviiksi, mittauksen ajaksi. Se on kuitenkin tärkeä osuus, muuten riskinä on saada virheellinen mittaustulos.

Paineoven läpi asetettiin anturi ulos valmiista läpivientikumin paikalta.

Anturi heitettiin ovelta noin 1,5 m sivuun, ettei se ota häiriötä oven tuulettimesta.

Koska sähköä ei vielä asuntoon saada sisäkautta, tulee sähkö paineoven läpi tuulettimen reiästä. Sähköjohto piti kuitenkin teipata tiiviisti, tämä on perinteinen keino saada mittaukseen tarvittava sähkö. Asunto on täydellisessä mittaustilanteessa, eli kaikki muovipinnat ja putket ovat näkyvissä. Silloin kun harvemmin talon sisään tulee vielä sähkö seinäpistokkeista...

Tuuletin nostettiin paikalleen. Ison näköinen tuuletin ei kuitenkaan montaa kiloa painanut. Tuuletin "ankkuroidaan" paineoven alumiinirunkoon. Tuulettimessa on reikiä, joita tulppaamalla saadaan kuristettua tehokasta tuuletinta tarpeellinen määrä. Nyrkkisääntönä sitä tiiviimpi talo, mitä vähemmän tarvitaan koloja. Me nimittäin jouduttiin sulkemaan lopulliseen mittaukseen toinen isompi aukko, jotta tulos oli luotettava. Hyvin lähellä oli, ettei jouduttu käyttämään vain kuvassa näkyvää neljää pientä aukkoa, jotka sijaitsevat keskellä tuuletinta.

Ennen lopulliseen mittaustulokseen menoa käydään läpiä vähän speksejä. Talomme energiatodistukseen oli suunniteltu q50 vuotoarvoksi 1.2. Eli q50:llä tarkoitetaan sitä, kuinka monta kuutiota (m³) ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m²) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia. Todellinen vuotoilmamäärä normaalitilanteessa on vain murto-osa, sillä normaali paine-ero on luokkaa 0-10 pascalia. Alipaineessa mahdolliset ilmanvuodot löytyvät helpommin.

Meidän energiatodistus sai täysin uudet lukemat kahden merkittävän asian takia; ilmanvuotoluku ja ilmanvaihtokone on merkittävästi paremmat kuin suunnitelmissa. Enerventin IV-koneen vuosihyötysuhde kun on pitkälle yli 70%.

Sitten on ensimmäisen mittauksen aika... Pakko myöntää, että timpurin pulssi ei ollut ihan lepotasolla.

Tietokonetta ei tarvinnyt käyttää ensimmäisessä vedossa, tämä mittari hoiti kaiken tarpeellisen.

Nyt kaikki oli valmiina ensimmäiseen koevetoon. Mittauslaitteena oli vain yläpuolella oleva kämmennen kokoinen mittari. Tietokoneeseen tätä ei vielä kytketty, eikä kyseinen tulos jää lopulliseksi tulokseksi. Antti sai kuitenkin leveän hymyn timpurin kasvoille, kun sanoi tuloksen olevan sillä hetkellä 0,5. Tämä siis ylittää jo heittämällä passiivitalon minimiarvon, joka on 0,6. Kuitenkaan tähän ei tyydytä, eikä pidäkkään. Nyt alkaa ilmanvuotojen etsiminen ja puhallin jätetiin pitämään alipainetta talon sisällä. Näin kaikista vuotokohdista tulee kylmää ilmaa sisälle.

Imavuotoja etsitään lämpökameran avulla sekä käsin tunnistelemalla. Käsin havaitsee myös vuotokohdat suht helposti, Lämpökamera on kuitenkin loistava apuri niiden etsimisessä.

Antti esittelee lämpökameraa.

Sain itsekin kokeilla lämpökameran käyttöä.

Tässä näkee laitteen herkkyyden. Antti kirjoitti paljain käsin seinään tekstin ja pyysi katsomaan lämpökameralla. Lämpökameralla seinässä oli teksti "JES", gyprok seinään ei kuitenkaan jäänyt mitään näkyvää jälkeä. Jokainen kosketus seinään jättää lämpöjäljen, joka voi näkyä seinässä jopa minuutin. Mikäli materiaali heijastaa lämpöä, tulee  lämpökameran käytössä huomioida se, että oma vartalo voi heijastaessaan pilata lämpöanalyysin. Tämänkin laitteen oikeaoppinen käyttö vaatii koulutuksen.

Kuvassa erottuu hyvin olohuoneen oven alakulman vuoto. Vuoto ovissa on täysin normaalia, koska niitä ei ole vielä säädetty paikalleen. Yleensä säädän ovet lukkojen asennuksen jälkeen, mutta tein sen nyt pikaisesti vastaamaan oikeita säätöjä. Näin saatiin vuotokohdat kuriin ja mittaustulos paremmaksi.

Kerrankin itse talon pääpiru Timpuri kuvassa. Kaikki muut joutuu kyllä kameran kuviin, harvoin kukaan napsii kuvia meikäläisestä. 

Ovet ja ikkunat tiivistetty. Samaan aikaan kun Antti viritteli mittauskaluston paikalleen, kävin hänen ilmoittamat paikat läpi. Kaksi ovea piti hiukan säätää saranoista. Ja kyllä, kun tuuletin piti asunnon sisällä kovan alipaineen, ei olisi tarvinnut sanoa, kun kävelet oven luokse niin tiedät mitä korjata. Ihan vihellys ei kuulunut, mutta kun käden laittoi lähelle oven vuotavaa reunaa, ilmavirran huomasi selvästi kädellä. Eli siis ovi auki ja saranoiden säätö. Ovi kiinni, kokeillaan kädellä kaikki tiivisteen reunat läpi. Tämän jälkeen Antti tuli vielä tarkastamaan kameralla molemmat ovet. Kahden makuuhuoneen yläikkunan yläreunassa oli myös pienet vuodot, nekin sai korjattua helposti säädettävien karmiruuvien ansiosta.

Sillä aikaa kun säädin ikkunoita ja ovia, Antti viritti tietokoneen ja muun mittauskaluston valmiiksi. Nyt tehdään se virallinen veto, joka ei enää itseä jännittänyt tippaakaan, koska tiesin sen olevan varmasti parempi kuin ensimmäinen koeveto. Kuitenkin jouduimme suoraan tulppaamaan yhden isoista rei'istä tuulettimessa, jotta pääsimme tarpeeksi pieniin alipaineisiin. 

Tiiveysmittaus tehdään useammalla eri paineella, muun muassa 30, 40 ja 50 pascal paineella, jotta jokaisesta alipaine alueella saadaan sama tiiveysarvo. Näin saadaan virhemarginaalia pienemmäksi. Hankalin on saada tehokkaalla tuulettimella pieni paine asunnon sisälle. Meillä oli ongelma saada paineeksi 30 pascalia. Juuri kuin meinasimme tukkia isomman reiän kone piippasi onnistuneen mittauksen merkiksi ja tietokone lähti kiihtyttämään tuulettimen vauhtia, jotta saavutetaan seuraava alipaine lukema, eli 40 pascalia. Olen nähnyt työmailla erilaisia tuulettimia, yleisimpiä on juuri tämä mitä Vertia käytti talossamme. Toinen on sellainen, jossa tuuletin "rajoitetaan" tikkataulun mukaisesti rinkuloilla. Tuulettimen pyörimisnopeuksilla saadaan säädettyä painetta rajoitetusti, tästä syystä helpoin tapa rajoittaa tuuletinta on "kuristamalla" sen tehoa esteillä.

Kuva tietokoneen näytöstä. Ymmärrän tuosta vain tuon tiiveysmittauksen arvon. No sitä varten mittauksesta saa mittaustodistuksen, joka on suht selkokielellä.

Hupulla mitataan ennen ja mittauksen jälkeen niin sanottu nollapaine-ero, jotta mittauksesta saadaan mahdollisimman tarkka. Esimerkiksi tuuli voi vaikuttaa hallitsevaan paine-eroon. 

Mittauksen jälkeen kamoja kasatessa tajuttiin ettei kodinhoitohuoneen kurakaivoa oltu asennettu. Oli lievää vuotoa muovin välistä. Tosin sen korjaaminen mittaukseen tuskin olisi vaikuttanut tulokseen, vuoto oli niin vähäistä. Kuitenkin kun kurakaivo asennetaan paikalleen täytetään aukko kokonaan betonilla. Eli vuotovaaraa ei tässäkään tule olemaan koskaan.

Mittaus pyöristetään aina yhteen desimaaliin. Pyöristys tapahtuu perinteisesti matematiikan ohjesääntöjä noudattaen. Tässä kuitenkin se tärkein, eli itse raportti.


Timpurin talon tulos oli siis 0,4, eli vähintäänkin erinomainen. Olen itse erittäin tyytyväinen tulokseen. Talon tiiveys on kuitenkin laadun tae. Tärkeintä on saada ilma kulkemaan suunniteltuja reittejä pitkin, näin saadaan ilmanvaihtokoneella otettua lämpö talteen. Se on egologista ja etenkin lompakko tykkää tästä. Vaikka sähköyhtiö ei niinkään. Heh. Kuinka moni on rakentanut itse talonsa tai edes ostanut, ja päässyt samoihin tai parempaan tulokseen kuin minä? Ja kyllä, työstä saa ja pitääkin olla ylpeä! Kuitenkin tilastollisesti noin 5 % taloista pääsee samaan tai parempaan tiiveyslukemaan kuin minä. Keskiarvo uusissa taloissa on tällä hetkellä 1,2.

Kuvasta pystyy hyvin vertailemaan sitä, kuinka tiiviitä taloja Suomessa rakennetaan tällä hetkellä.

Vielä mittauksen tuloksesta. Vaikka tiiveysmittaustulos olisi hyvä, ei asunnossa saa olla suuria ilmankulkureittejä, joita etsitään lämpökameralla.

Talo alkaa kyllä näyttää päivä päivältä paremmalta. Talosta tulee moderni ja se on erittäin energiatehokas. Ja syy on selvä. Saan kerrankin kävellä peilin eteen ja kiittää edessä saisovaa henkilöä. Hän on kuitenkin syy hyvin toteutettuun taloon, suunnitteluihin ja teknisiin ratkaisuihin. Ja toki iso kiitos menee myös minua projektissa auttaneille.


Mikko

9 kommenttia:

  1. Laatutyötä on tehty kautta linjan.

    Ja nettipäivityksesi ovat täyttä kymppiä myös, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvään kun pyrkii priimaa pukkaa tulemaan 😜
      Erittäin mukava kuulla, että lukeminen ollut mielekästä 😊👍
      Positiivista palautetta on aina ilo ottaa vastaan, siitä kun saa vain lisää kirjoitus intoa tuleviin päivityksiin. 😎💪


      Mikko

      Poista
  2. Mitä tiiviimpi talon runko, sitä paremmin voidaan hallita ilmavirrat IV-konetta käyttäen. Tiivis runko myös takaa osaltaan hyvän sisäilman, kun hallitsemattomia ilmavuotoja talon rungon läpi ei ole - tai niitä on erittäin vähän.

    Tiivisrunkoinen talo mielletään usein myös energiatehokkaaksi, ja ajatus tulee varmaan siitä, että se ei falskaa lämmintä ilmaa rungon läpi ulos harakoille. Mutta eihän se falskaisi muutenkaan lämmintä ilmaa ulos? Sillä taloihin suunnitellaan aina lievä alipaine. Esim. meidän talossa IV-kone puhaltaa taloon sisään joka sekunti ilmaa 102 litraa, ja samaan aikaan IV-kone imee talosta ulos 109 litraa per sekunti.

    Alipaine aiheutuu 7 litran vajauksesta.

    No mistä tuo 7 litraa sekunnissa sitten tulee? Kai sen pakko on tulla joko rungon läpi, tai ikkunoiden tai ovien tiivisteiden rakosista tai jostain muuta kautta. Ja se tulisi aina ja joka tapauksessa taloon sisään - riippumatta siitä, vaikka olisin tehnyt omasta talostani vielä tiiviimmän mitä se nyt on...? Eikö vain? Jolloin lisätiivistys ei kuitenkaan toisi lisää sähkönsäästöä eli lisäsäästöä lämmityskuluihin?

    Sillä jos puuttuva ilma ei tulisi mistään, silloin kait ikkunat pullistelisivat sisään päin siitä johtuen, että puuttuvaa ilmaa ei mistään saada. Tällaista ilmiötä en ole kuitenkaan omassa talossani huomannut :-) Sen olen kyllä huomannut, että jos on takassa tuli, IV-kone pyörimässä normaalisti, niin ulko-ovea on raskas avata, ja kun oven päästää irti, se paiskautuu kiinni niin että se lähes menee lukkoon.

    Tässä linkissä alipaine vetää meidän talossa ovea kiinni - ihan en saanut ovea menemään lukkoon: https://www.youtube.com/watch?v=7fROTrGX8pA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, kuitenkin mitä tiiviimpi talo sitä vähemmän koneen tarvitsee käyttää teho alipaineen luomiseen. Kyllä ilma löytää aina reittinsä, ovet ja ikkunat nyt ensimmäisenä. Mikäli niistä halua vielä tiiviimmät ne maksaakin äkkiä tuplasti enemmän, sitäkautta haettua "säästö" ei välttämättä maksa itseensä ikinä takaisin.

      Tiiveyden mittaus kuitenkin hyvä merkki talon laadusta. Tiiveyshän ei valmiissa rakennuksessa enää parane vuosien saatossa vaan päin vastoin korkeintaan. Ja iv koneet säädetään ja huolletaan aina ohjeiden mukaan, näin saadaan pidettyä talossa oikea alipaine. Ja se on oikea merkki jos ovet ja ikkunat menevät "kiinni" paineesta, huolestuisin jos näin ei tapahtuisi. Ja 100% tiivistä taloa on mahdoton tehdä, ilma löytää aina reittinsä ja se tulee jopa nuottien reijistä. Kunhan ilmanvuodot on hallittuja, on ongelmia tulevaisuudessa vähemmän. 👍

      Hyvä ja mielenkiintoinen blogi sullakin. Sitä muutamia kertoja selaillut ja talo upealla paikalla Rekolassa. 👌

      Mikko

      Poista
    2. Tärkein asia rakennuksen hyvässä tiiveydessä on se että haitallisia ilmavirtoja ei tule eristeiden läpi ja sitä kautta synny homehtumisriskejä. Jos vähäinen vuoto tapahtuu ikkunoiden tai ovien tiivisteistä niin se ei haittaa.

      Poista
    3. Mikko kirjotti, että joka sekuntti hänen talo tarvitsee 7 litraa/s = (25,2 kuutiometriä/h) ilmaa taloon. Mistä se tulee ja mistä sen olisi hyvä tulla? Onko järkeä tehdä noin alipaineinen talo? Olisiko hyvä, että talo imisi vaikka 2 litraa/s ilmaa itseensä? Taloistahan tehdään alipaineisia siksi, että huoneilman kosteus ei kulkeutuisi rakenteisiin.

      Nyt tuo seitsemän litraa ilmaa voi tulla vaikka yhdestä vuotokohdasta ikkunan ja karmin välistä. Pahimassa tapauksessa ilmavuoto viilentää rakenteen ja ulkoilman jäähdyttävä vaikutus tiivistää kosteuden rakenteisiin.

      Poista
    4. Anonyymi en itse ole 7 litran luvuista puhunut vaan toinen lkommentoitsija Mika

      Aina ilma löytää reittinsä en itse usko että tiiveys arvon voi saada tasan nollaan. Pelkästään höyrynsulkumuovin niiteistä tulee jonkin verran ilmaa. Vielä en tiedä oman talon arvoja mutta en usko sen tarvitsevan 7litraasekunnisss varmaan lähempänä tuota 2lktraa. Sen näkee vasta kun IV-koneet säädetään. Mikäli talo ei ole tiivis pitää tuon litramäärän olla suurempi, tiiviissä talossa tuo 2litran lukema on ihan mahdollinen.

      Ja vastasit itse myös kysymykseen miksi talot on alipaineistettujs. Ja tuo vuotokohta etsitään lämpökameralla juuri tuon talo ettei pahoja vuotopaikkoja löydy, Kaikki ikkunat ja läpiviennit on teipattu paremmin kuin hyvin, enemmän vuotaa ikkunan runkorakenteen kun karmin ja rungon väli...

      Poista
  3. Miten ratkaisit liikuntasauman betonilattian kanssa? Höyrynsulkuteippi + lista päälle? Itse mietin voisiko siihen laittaa jotain elastista massaa vielä niden kahden lisäksi
    eillä siis tiiveyskoe tulossa muutaman vrk sisällä.
    -Ristomatti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikunta saumaa lattiaan ei käytännössä tullut muualle kun tietenkin reunoille. Tämän takia höyrynsulkumuovi oli taivutettu betonilattian alle noin 50cm. Lisäksi seinien vieressä kiertää solumuovi kaista, kun ylimääräiset solumuovit leikattu. Voi kohtaan laittaa elastisen massan, joka varmistaa ettei tulevaisuudessakaan täältä kierrä ilma. Tosin tämä on vähän hätäliioittelun varjottelua 😂, mutta oma talo ei ikinä ole liian hyvä 💪.

      Jos lattialla on liikuntasauma, yrittäisin laittaa siihen juuri elastisen ja joustavan massan. Mieluiten siten että se ei ole vain liikuntasauman päällä vaan myös siellä välissä. Tämän päälle voi tietenkin lätkästä halutessaan vielä teipin, omaan taloon kun saa laittaa teippiä niin paljon kun haluaa. Teippirulla ei montaa euroa maksa se on huonopalkkaisia säästää kuitenkin. Sähkölaskussa kaikki tulee myöhemmin takaisin.

      Jos vielä jäi jotain kysyttävää laita vaikka sähköpostiini muutama kuva, pystyisin varmaan tarkemmin täten neuvomaan. :)

      Mikko

      Poista