Timpurille talo -Rakennusblogi: Sähkökalusteiden asennus

Käydään valojen asennus läpi kuvina:


Ulkopuolen sähkötyöt

Tässä on koko omakotitalon sähkökalusteet. Aikamoinen kasa. Onneksi nämä on sähkömiesten heiniä ja itse saan keskittyä timpurin hommiin.
Aluksi Vesa kiinnitti katkasimien rungot kojerasioihin.
Sitten kalusteiden kaulukset kiinni.
Näin pieni osa hoitaa LED-valojen ”älyllisen” toiminnan eli valon tehon säädön. Kuten kuvasta voi päätellä, osa ei ole hirveästi timpurin peukaloa isompi… Tosin koonsa ansiosta tämä mahtuu kojerasian sisään katkaisimen taakse.
Ja tässä lopputulos. Me ei haluttu asuntoon yhtään 90-luvun pyöritettävää valonsäädintä. Joten toteutus tehtiin perinteisillä painokytkimillä. Kerta painasulla valot saa päälle/pois ja valon säätäminen tapahtuu katkaisinta pohjassa pitämällä. Valo muistaa mihin kirkkauteen se on jätetty, eli syttyy samalla valoteholla seuraavan kerran sytyttäessä.
Jokaisen LED-alasvalon väliin tulee muunnin. Ne tulivat jokaisen valopaketin mukana.Valmistajan sanojen mukaan: ”SylFlat LED:issä on suomalaista asennustapaa helpottava ketjutettava liitin MMJ-käyttöön, joten asennus on erittäin helppoa ja nopeaa”. Muuntimen päässä on pikaliitin, joka sopi suoraan kiinni LED-valaisimeen. Mikäli lampun joutuu joskus irroittamaan, se onnistuu ilman sähkömiestä. Samaten takaisin laitto.
Olokeittiön ja eteisen valaisimien halkaisija on 205 mm ja sillä on tehoa 18W, eli riittää varmasti. Jokaisen valaisimen mukana tuli himmennettävä LED-ohjain, eli valot on täysin säädettävät. Merkiltään valot ovat Sylviania Sylflat LED. Valotehoa näistä isoista irtoaa 1790 lumenia, eli jopa ”liikaa” tehoa asuinkäyttöön. Mieluummin haluan itse säätää valojen tehon, joten valoja saa varmasti säädettyä oman maun mukaan.
Hyvä puoli valaisimissa on erittäin ohut rakenne. Valon mekanismin jousi on korkein kohta ja se tarvitsee toimiakseen vähintään 26 mm tilan. Itselläni tilaa on 47 mm, eli valo pääsee myös tuulettumaan tarpeen vaatiessa. Asennus on helppoa, sivuilla olevat kaksi jousta pitää valaisimen paikallaan. Näiden jousten takia asennusreiäkä kannattaa tehdä mieluummin millin tai kaksi isommaksi, muuten valaisinta irrottaessa saattaa katosta lohjeta palasia. Olen törmänyt työmailla tapauksiin, jossa asiakas halusi maalata gyproc reiän ”sivut”. Ettei asennuksessa ja mahdollisessa irroituksessa tippuisi kipsipölyä. Tämä on kuitenkin turhaa työtä. Enemmän vaivaa kuin hyötyä…
Valot istuvat kattoon hyvin ja eri värisen kauluksen ansiosta valaisinosuus näyttää olevan ”syvempänä”. Kuvan taustalla näkyy myös perinteisen riippuvalaisimen varaus, joka löytyy joka huoneesta. Varauksen asennus on käytännöllistä ja helpottaa työskentelyä, koska riippuvalaisimen paikkaa pystyy pitämään samalla jakorasiana. Näin kattoon ei tule ylimääräisiä rasiapaikkoja ja huoltaminen on tarvittaessa helpompaa.
Eteiseen tuli yksi valo, jota liikkeentunnistin ohjaa täysin. Aamusin ei tarvitse arpoa puoli unessa mikä on eteisen valo. On se kuitenkin mukava olla jotain valoa eteisessä päälle pukiessa. Etenkin kun lähden töihin aamulla 5-6 maissa ja muu perhe jää vielä nukkumaan. Enpä vahingossakaan herätä muita. Eteisen valo on sijoitettu ”arkieteisen” puolelle, eli syvennykseen josta valo ei vahingossakaan loista muualle. Näin voi anoppi ja appiukkokin nukkua sohvalla rauhassa, ilman että valo herättää heitä. Tuo kuvassa oleva pieni puolikas pallo on liikkeentunnistin. Valon käyttöajan saa säädettyä 30 sekunnista aina 30 minuuttin asti. Myös herkkyys eli valon voimakkuus on myös säädettävissä. Valo ei siis syty kirkkaassa päivänvalossa, vaan vain sillon kun on tarpeeksi hämärää. 
Makuuhuoneisiin tuli saman sarjan LED-alasvalaisimet, mutta koko oli hiukan pienempi. 155 mm halkaisia ja 1190 lumenin teho riittää tilaan mainosti (jopa liiankin hyvin…). Jokaiseen makuuhuoneeseen tuli neljä valaisinta ja keskelle paikka riippuvalolle. Sekä tietenkin jokaiseen asuintilaan on tultava palovaroitin, joka on talon valmistumiseen asti oransissa hupussa. Näin työmaalla oleva pöly ei hajota varoitinta. Nykytaloissa jokainen palovaroitin on kytkettävä verkkovirtaan ja lisäksi niissä on oltava erikseen patterit sähkökatkojen varalle. Tämä aiheuttaa sen, että palovaroittimien kytkentä on nykyään sähkömiesten hommia, eli itse uudiskohteeseen ei saa varoitinta kytkeä. Tosin mikään laki ei kiellä lisäämästä omia patteritoimisia varoittimia asuntoon, mutta niitä on kyllä uusissa asunoissa aivan tarpeeksi. Jokaisessa asuintilassa on oltava palovaroitin jokaista 60m2 kohden eli meidänkin asunnossa niitä on viisi.
Kuvassa on katoksen päävalaisin, joka käynnistyy lämpösäteilystä. Eli valaisin ei syty hiirestä tai tuulten liikuttelemista lehdistä, vaan ihmisen ruumiinlämpön säteily sytyttää lampun. Viivettä on hiukan enemmän kuin perinteisessä liikkeentunnistimessa, mutta se parin sekunnin viive ei haittaa käytössä ainakaan minua. Pääasia, ettei valo räpsy vähän väliä niin sanotusti turhasta. Vieressä on Monza seinävalaisin, joka valaisee ylös sekä alaspäin tuoden hienon valokiilan valon ala- ja yläosaan.
Seinävalaisimissa on oma kiinnitysosa, joka asennetaan paikoilleen propuilla. Tämän jälkeen valaisimen runko kiinnitetään paikalleen.
Antrasiitinharmaa sopii mielestäni hyvin talon seinään. On ainakin erottuva yksityiskohta ja tämän avulla näkee avaimen reiän pimeässäkin ilman kännykän taskulamppua. Lisäksi valaisin antaa talolle mukavan ulkonäön hämärällä ja pimeässä.
Ovikelloksi valikoitiin Spore True alumiini/valkoisena. Ovikellon halkaisia on 45,7 mm ja syvyys 19 mm. eli pitäisi erottua seinästä vaikka kooltaan on suht pieni. Valon avulla ovikellon havaitsee jopa pilkkopimeässä. Joissain uusissa taloissa näkee, että ovikello on toteutettu valokatkaisialla. Tosin ongelmana näissä on mielestäni se, että katkaisijaan pitää laittaa teksti (”ovikello” tai ”ding dong”.), että hoksaa sen olevan ovikello… Eikä ovikellon hinta ole mielestäni päätä huimaava. Sen saa nimittäin alle 60€ lähes joka kaupasta.

Sähköpääkeskus irroitettiin viimein ”väliaikaisesta” kiinnityspaikastaan. Se oli nimittäin eurolavaan kiinnitettynä lähes puoli vuotta. Keskuksen kohdalta kaivettiin sepelit reilusti sivuun, jotta saadaan kaikki johdot kuljetettua nätisti maan alla keskuksen sisään. Periaate on, että keskuksen alaosa jää muutaman sentin verran sepelin sisään. Näin lapset ei pääse koskemaan johtoihin, eikä vaaraa aiheudu johtojen ollessa maan alla.
Lopputulosta kelpaa katsella. Kuvan johto on 16A voimavirtajohto, joka menee oviaukosta sisälle. Siellä on pienityömaakeskus ja 6kW lämmitin kuivaamassa sisätiloja. 
Lopuksi Vesa tietenkin kytki kaikki sähköt käyttöön (pistorasiat ja ulko/sisä valaisimet).
Talon ulkonäkö muuttui mukavasti. Valaisimet istuu talon väreihin todella nätisti. Pääoven (nyt vielä raksaovi paikoillaan) molemmille puolille tuli seinävalaisimet. Ne antaa kivan tunnelmavalaistuksen pääovelle. Ja hämärässä katoksen kattovalo valaisee kunnolla koko pääsisäänkäynnin. Talon pääsisäänkäynnin puolelle, molempiin nurkkien luokse tuli pistorasiapaikat. Kaikissa ulkopistorasioissa riittää potku vaikka sähköauton lataamiseen.

Provekon

Scroll to Top