Timpurin kolmio
Peltien kiinnitys
Äänitiiviste
Tässä on video siitä, kuinka hyvin pelti napsahtaa paikalleen. Ainakin tämmöisen karvan vajaa 100 kiloisen alla pelti napsahteli nätisti paikalleen, eikä kumivasaraa tarvinnut käyttää missään vaiheessa. Kunhan muistaa sen, että kattopelti painetaan ponttiin alhaalta ylöspäin. Mikäli yrittäisi laittaa toisin päin, voi pelti samalla liikkua alaspäin. Silloin se ei olisi enää kunnolla räystäslistan pontissa.
Peltiä ei saa työstää rälläkällä. Muuten katon takuu raukeaa välittömästi. Vain mekaaniset leikkaustyökalut on sallittuja! Eli mekaanisiin työkaluihin kuuluu kaikki ne, jotka ei auheuta kipinää ja lämpöä. Esimerkiksi peltisakset ja peltileikkuri (nakertaja). Peltileikkuria ei tosin löydy joka miehen työkalupakista ja hyvät maksaa aika lailla. Peltisaksia löytyy useita erilaisia. Me käytimme katon teossa normaaleja nivelsaksia, kun en löytänyt pelikaanisaksia mistään. Nivelsaksilla on vähintään kymmenen kertaa hitaampaa leikata suoraa peltiä. Suosittelen siis ostamaan oikeanlaiset peltisakset, joita saa muutamalla kympillä kaupasta. Huonoilla saksilla pilaa vaan kalliit pellit, eikä työskentely ole mukavaa.
Viimeinen pellinpalanen kiinnitetään paikoilleen itsareilla (kateruuvi/itseporautuva ruuvi). Nämä kaikki tarvittavat ruuvit tuli Ruukin kattotoimituksen mukana. Seuraavaksi alkaa ne ”peltimiehen” työt, kun ruvetaan asentamaan ja leikkaamaan reunapeltejä paikalleen. Tosin tämäkin on helppoa kuin heinänteko. Maalaisjärjellä pääsee asennuksessa pitkälle.
|
| Koko projektista kuvattiin jälleen GoPro-video. Tässä näkyy kuvaustelineeni, jolla sain kameran kuvakulman sopivaksi. |
|
| Ensimmäinen pelti mitattiin suoraan timpurin kolmiolla. |
|
| Keskeltä kattoa pellin liikkuminen on lukittu molempiin suuntiin. |
|
| Vähän turhan kaukaa otettu kuva, klikkaa kuvaa isommaksi. Pelti kiinnitetään alimmasta reiästä reunan räystäslistan päälle, jotta molemmat pysyvät kiinni. Räystäslista on kiinnitetty huopanaulaimella kuumasinkityillä nauloilla paikalleen jo edellisenä päivänä. |
|
| Jokaisen pellin alapäässä on tämänlainen kolo, joka vedetään kokonaan kiinni alapuolen räystäspeltiin. Tässä kohtaa tarvitsi olla kolme miestä katolla, koska kahdestaan pelti ei liikkunut mihinkään pontin päällä. Kolmistaan paikalleen ”veto” oli suht helppoa. Muutaman kerran joutui hiukan napauttamaan kumivasaralla ja puukalikalla, jotta sai alapään liitoksen täydellisesti asettumaan koloon ja mikä tärkeintä; tiiviisti. Jokainen pontti kiinnitetään alhaalta ylös, joko kumivasaralla naputtaen tai päällä nätisti kävellen alapuolella olevan videon mukaisesti. Videossa kuuluu hyvin napsahdus, kun pelti loksahtaa paikalleen ponttiinsa. |
|
| Tässä on Taloon.com–sivuilta otettu kuva räystäslistasta. Tästä näkee hyvin tuon taitoksen, johon Ruukin Classic pellin pontti vedetään kiinni. Räystäslistan alapuolinen peltiosuus saadaan taivutettua sadevesikourun sisään, näin tippa vedetkin menevät sadevesijärjestelmään. Eikä tippanokasta tuleva vesi tuhoa räystään päätylautoja. On muuten katon ainut pelti, jota ei saa asentaa limiin, eli päällekäin edellisen pellin kanssa. Nämä asennetaan puskuun, eli siis aivan toisiinsa kiinni. Toisaalta näitä ei edes pystyisi asentamaan päällekäin. Jos joku sankari siinä onnistuisi, Classic peltiä ei ainakaan saisi siihen enää kiinni. Ainakaan siten, että liitos olisi vesitiivis. |
|
| Jokaisen kattopellin keskelle asennettiin Ruukin toimittama solumuovi. |
|
| Nyt työ menee toiston puolelle. Onneksi olin nostanut levyniput oikeisiin kohtiin katolle, toinen vähän yli keskivälin. Ja toinen nippu niin päätyyn kuin uskalsi nostaa, lähes räystään päätyyn asti. Nyt nippuja ei tarvinnut erikseen siirrellä, vaan jokaisen sai nostaa suoraan paikalleen.
|
|
| Kämppä ”pimeni” jokaisen paneelin asennuksen yhteydessä. Tosin valoa tulee silti aivan riittävästi isoista ikkunoista. Mutta alhaalla oli havaittavissa selvä ero valon suhteen, etenkin kun valo ei tule enää pystyssä katon kautta.
|
|
|
Aki ottaa rennosti, kun on Pekan vuoro leikata. Sormet kyllä väsyy, kun koko matkalta leikattiin 10,5 metriä peltiä. Tässä vaiheessa tuli pelikaanisaksia ikävä, homman sai kuitenkin hoidettua hyvin perinteisillä nivelpeltisaksilla.
|
|
| Päädyssä otetaan vain useampi teipin pää kiinni ja alas kävellessä rullataan teipit pois. Nopeaa hommaa. |
|
| Nyt yläreunaan asennetaan harjan tiivistelistat, jotta ilma pääsee kiertämään katon yläreunasta. Tässä pitää muistaa kiinnitys siten, että kattopelti pääsee liikkumaan. Eli pelkästään itsarilla (itseporautuva ruuvi) peltiin kiinni. Näin harjalista elää yhdessä peltikaton kanssa. |
|
| Räystään tiivistelistan päälle saadaan kiinnitettyä pulpettikaton yläräystäslista. |
|
| Päätyihin asennetaan myös sisäjiirilista. Suoraan itsareilla kiinni kattopeltiin noin metrin välein. Sisäjiirilistoissa täytyy vain muistaa laittaa limitys oikeinpäin. Näin katolta valuva vesi ei pääse valumaan pellin alle. Tämä onnistuu helpoiten, jos asennuksen aloittaa alhaalta. Itse kuitenkin asensin yläreunan ensimmäiseksi, jotta sain sen leikattua muotoon. Loput asensin alhaalta ja viimeisen pellinpalasen vain työnsin ylimmän alapuolelle. Kunnes kiinnitin kaikki pellit loppuun. |
|
| Naputtelin alapään saumat kiinni lopuksi. Tämän olisi voinut tehdä myös asennusvaiheessa, jotta katon reuna ei lähtisi niin helposti ”juoksemaan”. Meillä ei kuitenkaan päässyt käymään niin. Päädyt taittuivat todella helposti kumivasaralla, kuvassa kuminuijan vieressä yksi taivutettu pääty, loput taivuttamatta takana. |
|
| Tättärää. Siinä se sitten on, valmis katto! Kyllä sai taas lähteä tyytyväisenä tontilta, kun on saanut hyvin aikaiseksi. |
|
| Ei ole taas muutamaan päivitykseen lisätty kuvaa talon ulkopuolelta. Nyt voi taas laittaa, kun jotain uutta on tapahtunut. |
Ruukki Classi CRuukki Classic asennusohjeen
Timpurin kolmio (kirvesmiehen kolmio) menee luvuilla 3, 4 ja 5. Jos kuvan a-mitta on 4, b-mitta on 3 niin c-sivun mitta on 5. Näin kulmaan jää aina suorakulma. Luvut voi kertoa tai käyttää eri mittayksikköjä (esim. mm, cm, m). Nyrkkisääntönä; mitä isompaa timpurin kolmiota pystyy käyttämään, sitä tarkempi lopputulos on. Samaa laskukaavaa käytetään työmaalla kymmeniä kertoja, esimerkiksi seinien ja anturoiden mitoituksessa. Luettelen tähän muutamia minun yleensä käyttämiä mittoja:
60 cm – 80 cm – 100 cm 120 cm – 160 cm -200 cm4,5 m – 6 m – 7,5 m6 m – 8 m – 10 m. Suosittelen lukemaan tämän läpi useamman kerran ennen asennusta ja asennuksen aikanakin pääsee helposti esimerkiksi puhelimella tarkastamaan ohjeita. Eli tämä on se kohta, jossa ei ole miehekästä sanoa: ”Ikinä en asennusohjeita lue”. Muut asennusohjeet on kyllä yleensä vähän no joo… Mutta, kun puhutaan talon katosta, ei yhtään ”mä luulin” tai ”mä en tienny”- juttua saa tapahtua.
